Suomessa etsitään lääkettä koronavirukseen – tällä hetkellä on suuri riski, että tautia hoidetaan haitallisilla lääkkeillä

Lääkehoitoa ollaan pian testaamassa koronaviruspotilaille – Suomessa WHO:n hallinnoivaa lääketutkimusta johtava Kari Tikkinen:"Toivon että vapun jälkeen ensimmäinen potilas otettaisiin tutkimukseen" 5:26
Kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että lääkettä saatetaan alkaa testata jo erittäin nopealla aikataululla.

Tällä hetkellä koronavirukseen ei ole parantavaa lääkettä. Riski siihen, että potilaita hoidetaan aiheuttaen vain haittoja, on suuri. Siksi lääketutkimus on tärkeää. 

Suomessa alkaa WHO:n luotsaama SOLIDARITY Finland -lääketutkimus. Sitä tehdään useissa eri maissa ympäri maailmaa samanaikaisesti. Suomessa tehtävässä tutkimuksessa on tarkoitus tutkia kahta eri lääkettä: remdesiviiriä ja hydroksiklorokiinia.

Remdesiviiriä pidetään lupaavimpana, mutta sitä on testattu aiemmin vain ebolan eli verenvuotokuumetaudin hoidossa. Sille ei ole vielä annettu myyntilupaa missään maassa. Hydroksiklorokiiniä on käytetty Suomessa reumalääkkeenä. 

– Tutkimuksella pystymme osoittamaan näiden lääkkeiden mahdolliset hyödyt ja haitat. Molemmilla lääkkeillä on haittoja. Remdesiviiri voi nostaa maksa-arvoja ja hydroksiklorokiini voi vaikuttaa sydämen toimintaan. Haittoja seurataan tarkasti, kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta kertoo.

Koronaviruksen hoidossa on alihoitotilanne

Tikkinen johtaa Suomen kansallista tutkimusta. Tutkimukseen voidaan lisätä omana tutkimushaaranaan myöhemmin myös uusia lupaavia lääkkeitä, mikäli niitä ilmaantuu. 

Koronaviruksen hoidossa on tällä hetkellä alihoitotilanne, koska sitä ei osata vielä hoitaa. On iso riski, että potilaita hoidetaan lääkkeillä ja keinoilla, joista on ainoastaan haittaa. Mahdollinen koronaviruksen toinen aalto on tulossa ja siksi tutkimusta on tärkeää tehdä, Tikkinen tarkentaa. 

Tällä hetkellä tutkimuksessa on mukana Suomesta kolme yliopistosairaalaa: Tays, Oys ja Kys. Niiden lisäksi siihen osallistuvat Satasairaala, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon keskussairaalat sekä Hyvinkään sairaala. 

Norjassa ei vielä vakavia haittoja

Tutkimukseen pääsevät mukaan sairaalahoidossa olevat COVID-19-tautia sairastavat aikuiset potilaat, jotka täyttävät kriteerit. Esimerkiksi raskaana oleminen ja tietyt lääkkeet estävät osallistumisen. Tutkimus on jo käynnissä Norjassa ja siellä lääkitys on aloitettu reilulle sadalle potilaalle.

– Toistaiseksi ei ole raportoitu vakavia haittoja, hyödyistä ei voida sanoa tässä vaiheessa mitään, Tikkinen toteaa.

Potilaat jaetaan kolmeen ryhmään ja niiden välillä mitataan eri tekijöitä: vakavia haittoja, kuolemaa, riskiä joutua teholle, hengityskoneeseen tai tehostettuun ventilaatioon sekä kuinka monta päivää potilas on sairaalassa. 

– Mikäli joku lääkkeistä aiheuttaa liikaa haittoja tai on täysin hyödytön, niin tutkimus voidaan keskeyttää tai vaihtaa siihen toinen lääke. 

Alustavia tuloksia tutkimuksesta saadaan mahdollisesti kesän aikana. 

Aihetta käsiteltiin lisää Viiden jälkeen -ohjelmassa. Katso lisää artikkelin yhteydessä olevalta videolta!

Lue myös:

    Uusimmat