Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on saanut sairaalassa kokeellista lääkehoitoa koronaan. Lääkeaineena käytetään aiemmin esimerkiksi ebolan hoidossa tutkittua remdesiviiriä. Myös Suomessa on testattu kyseistä lääkettä.
– Remdesiviirillä yritetään estää virusten toimintaa soluissa, kertoo kliinisen epidemiologian dosentti, urologian professori Kari Tikkinen.
Sitä on tutkittu ebolan lisäksi myös muiden virustautien, kuten C-hepatiitin hoidossa.
Yhdysvalloissa remdesiviiriä on käytetty koronaan lähinnä tieteellisten tutkimusten ulkopuolella, Tikkinen sanoo.
Tutkimusnäyttöä lääkkeen tehosta koronan hoidossa on vielä vähän, mutta WHO:lla on pian valmistumassa laajempi koronahoitotutkimus, jossa on mukana yli 12 000 testipotilasta.
Siinä remdesiviiriä tutkitaan satunnaistetusti noin 3000 henkilöllä, joista puolet on saanut standardihoitoa, ja puolet standardihoidon lisäksi myös remdesiviiriä.
Myös Suomi on WHO:n Solidarity-tutkimuksessa mukana, ja noin 20 vapaaehtoista suomalaispotilasta on tällä hetkellä mukana remdesiviiriä koskevassa osuudessa.
Toipuminen nopeutui
Jo julkaistuissa kahdessa vertaisarvioidussa reilun 1000 testipotilaan tutkimuksessa on havaittu, että remdesiviiri nopeutti koronapotilaiden toipumista 2-4 päivällä.
Tutkimukset olivat liian pieniä, jotta voitaisiin arvioida, onko sillä vaikutusta kuolleisuuteen.
Remdesiviirin huonoja puolia on sen kalleus ja vaikeakäyttöisyys, sillä se annetaan suonensisäisesti. Myös maksa-arvot ovat joillakin kohonneet.
– Mitään vakavia haittavaikutuksia ei Suomessa ole havaittu, Tikkinen toteaa.
Kokeelliset hoidot voivat olla myös riski
Korona on merkittävin tautiepidemia, jonka nyky-yhteiskunta on kohdannut. Tutkijat ja valtiot työskentelevät herkeämättä viruksen selättämiseksi, mutta sen vuoksi myös hyvinkin kokeellisia lääkkeitä on tarjottu avuksi.
– Se on valitettavan yleistä, Tikkinen sanoo.
– Kaikkien potilaiden, veronmaksajien ja lääketieteen etu olisi, että uusia hoitoja tutkittaisiin kontrolloiduissa asetelmissa. Sitten tiedämme, onko hoidosta hyötyä vai haittaa.
Tikkisen mukaan myös Suomessa on hoidettu potilaita kokeellisilla lääkkeillä, kuten hydroksiklorokiinilla, tutkimuksen ulkopuolella. Silloin menetetään arvokasta tutkimustietoa eri lääkkeiden tehosta.
Trumpia on hoidettu remdesiviirin lisäksi myös Regeneron-lääkkellä, jota ei myöskään ole vielä hyväksytty viralliseksi lääkehoidoksi koronaan.
– Sen tehoa tai turvallisuutta ei ole vielä luotettavasti osoitettu, Tikkinen sanoo.
– Siinä mielessä aika rohkeaa antaa presidentille tällaista hoitoa.
Mitä kaikkea koronan kokeellisista lääkehoidoista tiedetään? Katso artikkelin alussa olevalta videolta Kari Tikkisen haastattelu kokonaisuudessaan.