SARS oli erittäin tappava virus, mutta se ei ollut yhtä hyvä tarttumaan kuin uusi koronavirus. COVID-19 tauti sen sijaan tarttuu erittäin helposti. Se haastaa rokotteen kehittäjät ja on jopa esitetty, että rokotetta on mahdotonta valmistaa.
Maailmalla on viritteillä yli sata tutkimusta rokotteen kehittämiseksi uutta koronavirusta vastaan. Niissä hyödynnetään uusinta teknologiaa sekä SARS- ja MERS- koronaviruksia vastaan tehtyä rokotekehitystyötä.
Tiedetään, että niillä on paljon yhteistä, mutta se ei riitä avaamaan riittävästi uuden koronaviruksen salaisuuksia.
– Emme tiedä vielä täysin, mitkä viruksen osat ovat tärkeimpiä käynnistämään ihmisessä suojan kannalta tärkeimpien solujen ja vasta-aineiden muodostumisen, emmekä miten se synnyttää taudin tai miksi toiset sairastuvat vain lievästi ja toiset vakavasti, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.
Uudelleentarttuminen ei välttämättä ole este
Lisäksi on herännyt arveluita siitä, että koronavirus saattaa tarttua uudelleen viruksen jo sairastaneeseen. Nohynek ei kuitenkaan näe sitä ylipääsemättömänä ongelmana.
– Rokotteissa voidaan käyttää paljon erilaisia apu- ja tehosteaineita joilla pystytään vaikuttamaan immuniteetin syntymiseen. Niiden avulla saadaan lisättyä ja pidennettyä immuniteetin kestoa. Lisäksi tehosteaineilla voidaan vaikuttaa tarvittavan rokoteannoksen määrään, Nohynek tarkentaa.
Omat ongelmansa synnyttää se, että ei tunneta kaikkia koronaviruksen käyttämiä keinoja aiheuttaa tauti. Lisäksi ei tiedetä, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä suojan syntymisessä. Näitä kaikkia seikkoja pitää tutkia lisää, että ymmärretään paremmin, mitkä rokotteet ovat riittävän tehokkaita ja turvallisia.
– Se tiedetään, että koronavirus käyttää sen pinnalla olevaa väkästä tunkeutuessaan ihmisen soluun. Ajatellaan, että paras suoja saadaan, jos sen toiminta voidaan ehkäistä. Mutta sitä emme tiedä, mitä kaikkea muuta turvallisen suojan syntymiseksi tarvitaan, Nohynek kertoo.
Rokote voi aiheuttaa vakavan taudin
Tiedetään, että koronavirus voi yliaktivoida immuunipuolustuksen ja aiheuttaa sitä kautta vakavan tautimuodon.
– Se aiheuttaa erityistä huolta rokotteen kehittämisessä, koska voimakas immunologinen vaste voi olla yksi altistava tekijä sille, että joku saa vakavan monielinvaurion. Emmekä ymmärrä, mitä kaikkea siinä tapahtuu, Nohynek pohtii.
Viitteitä tällaisiin reaktioihin nähtiin hiirillä SARS-rokotteen kehittelyssä. Rokotetuille hiirille tuli enemmän keuhkovaurioita, kuin rokottamattomille hiirille. Rokote voi pahimmillaan siis vaikuttaa taudin voimistumiseen.
Nohynek on myös WHO:n rokoteasiantuntijaryhmän COVID-rokoteryhmän puheenjohtaja. WHO on tehnyt asiantuntijoidensa kanssa tutkimusryhmien käyttöön tutkimussuunnitelmia ja antanut neuvoja eri eläinmallien käyttämisessä.
– On myös tärkeätä miettiä, kenelle rokotetta kehitetään: eri riskiryhmiä, ikäryhmiä vai terveitä nuoria ja lapsia varten? Vanhemmille ikäryhmille voidaan tarvita tehosteaineita varmistamaan rokotteen suojateho. Mitä terveemmästä ryhmästä on kyse, sitä vähemmän yleensä hyväksytään haittoja, Nohynek toteaa.
Aihetta käsiteltiin lisää Viiden jälkeen -ohjelmassa. Katso lisää artikkelin yhteydessä olevalta videolta!