Suomessa ei tarpeeksi väestönsuojia

Sisäasiainministeriön toimistoinsinöörin Pekka Rajajärven mukaan uusimisen tarpeessa on jopa miljoona suojapaikkaa. Rajajärvi sanoo, että vuonna 1963-1971 rakennetuissa suojissa on ilmansuodattamiseen tarkoitetut hiekkasuodattimet, joissa hiekka kovettuu.

- Ilma ei kulje sen jälkeen sillä tavalla läpi kuin on suunniteltu, kommentoi väestösuojien asiantuntija Rajajärvi.
Rajajärven mukaan ilmasuodattimien uusimisesta on annettu suositus.

- On suositeltu, että kun talossa tehdään perusteellinen korjaus, väestösuojiin laitettaisiin samalla nykyaikaiset laitteet ja vanhat hiekkasuodattimet poistettaisiin.

Suomessa verrattain paljon suojia

Suomalaiset ovat kuitenkin paremmin suojattuja kuin monet ulkomaalaiset toverinsa. Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä väestösuojia on rakennettu runsaammin kuin Suomessa. Monessa maassa suojien rakentaminen on pelkästään julkisen rakentamisen huoli, Suomessa väestösuojan rakentamisvelvollisuus koskee sekä yksityisiä että valtiota ja kuntia.

- Jos kohteen yhteenlaskettu kerrosala on vähintään 600 neliötä ja rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on suoja rakennettava. Suomessa rakennetaankin noin 800 - 900 suojaa eli 80 000 suojapaikkaa vuodessa, Rajajärvi kertoo.

- Useat maat kadehtivat meidän järjestelmäämme. Vuoden vaihteessa voimaan astuva pelastuslaki ei muuta väestösuojien rakennusvelvollisuutta.

- Väestösuojien rakentaminen täytyy tänä päivänä mieltää kokonaismaanpuolustukseen. Muutamissa maissa rakentamista on vähennetty tai kokonaan lopetettu. Meillä lähtökohta on, että suoja antaa määrätynlaisen turvan.

Pelastuslaissa ainoa uusi asia on väestösuojaan kuljettavan matkan määrittäminen. Suoja on rakennettava rakennuksen läheisyyteen, enintään 250 metriä suojelukohteesta.

Normaalioloissa vaikka parkkihallikäyttöön

Väestösuojapaikkojen rakentamisessa pidetään periaatetta, että kunnassa tai kaupungissa paikkoja olisi 140 prosentille väestöstä. Silloin suojia riittäisi myös liikkuvalle väestölle. Rajajärven mukaan ainakin Rovaniemen, Tampereen ja Helsingin kaupungit ovat rakentaneet suojia tarpeeksi. Suurin puute suojista onkin pientaloalueilla ja vanhoilla rakennusalueilla.

Kerrostalon väestösuojavarustuksiin kuuluvat ilmanvaihtolaitteiston lisäksi käymälät, vesisäiliöt sekä tietyt työkalut ja mittarit. Tilaa suojassa tulisi olla 0,75 neliötä yhtä ihmistä kohden. Säädösten mukaan suoja tulisi saada toimintakuntoon 24 tunnissa.

Normaalioloissa suojaa on lupa käyttää muuhun toimintaan. Sisäasiainministeriön mukaan suojia käytetäänkin uimahalleina, parkkihalleina ja harrastustiloina.

- Eikä niiden kunto mihinkään heikkene, ellei niitä tahallisesti vahingoiteta.

(MTV3-STT-SAMULI SULAMÄKI)