Suomen yleisurheilupomolle kovaa kritiikkiä MM-valinnoista – näin hän vastaa

Miten urheilijat ovat osoittaneet olevansa siinä kunnossa, että pystyvät realistisesti kilpailemaan paikasta 16:n sakkiin?

– Jos katsotaan kaikkia urheilijoita, niin se perustuu pitkälti siihen meidän SUL:n omaan niin sanottuun minimituloksen saavuttamiseen. Kun on tuloksen tehnyt, katsotaan silloin, että kuntoisuusnäyttö on kokonaisuutena annettu, ja silloin pystyy taistelemaan sellaisesta sijoituksesta, että vähintäänkin onnistuneella suorituksella ollaan tuollaisilla sijoituksilla, Salonen sanoo.

–  Jos nyt tässä mainittuja urheilijoita mietitään, niin Ella Junnila tietysti kahteen kertaan elokuussa hypännyt 188, ja samalla tuloksella mentiin finaaliin. Ei varmasti kauheasti ole epäselvyyttä, että se tuloskunto on viime viikkoina ollut olemassa. 

– Eveliina Määttäsellä vaihteleva kausi ja vähän vaikea kesä ollut, mutta heinäkuulta oli sellainen näkymä, että oli iskukyky löytymässä. Mutta huippu-urheilu on sellaista, että aina ei tule onnistumisia, ja niistä epäonnistuneista suorituksista on huono hakea, että kuinka kaukana olisi oltu siitä. Ennustaminen on tosi vaikeaa – Alisa Vainion viidettä sijaakaan ei taidettu mediassa hirveästi ennustella ja se kuuluu huippu-urheiluun, molempiin suuntiin ja näin homma toimii.

Minkälaisia keskusteluja on ylipäätään käyty SUL:ssä ja urheilijoiden kanssa ja onko joitain muita näyttöjä? 

– Ei tavallaan ihmeellisimpiä keskusteluja itse valinnoista. Niin kauan kun valintaperusteiden mukaan edetään, ei yleensä ihan hirveästi keskustelua tarvitse käydä. Sillä pyritään tuomaan myös rauhaa siihen urheilijan valmistautumiseen, Salonen kommentoi.

– Sen tyylistä keskustelua on tietysti käyty, että on pyritty sieltä kääntämään kaikki mahdolliset kivet, että hyviä tuloksia tulee.

Junnilalla oli luusiru nilkassaan koko kauden ajan, mutta puhui finaalin alla huippukuntoisuudesta. Eikö siinä ole vähän ristiriitaa? 

– Ella oli hypännyt 188 kahdessa kilpailussa ja tehnyt sen jälkeen hyvän valmistautumisjakson, niin sinänsä suorituskyvyllisesti hän oli hyvässä vireessä. Tietysti se luusiru siellä ja sen mukaiset toimenpiteet toi epävarmuuden, mikä vaikutti tietysti osaltaan tulokseen. Eli ei siinä mielessä ristiriitaisia, mutta totta kai se syö mahdollisuuden suorittaa sillä vireen mukaisella tasolla, kun siellä on tällainen tilanne päällä.

Ymmmärrät varmasti, että tällaiset ristiriitaiset puheet nostavat epäilyksiä myös valintaperusteista?

– Urheilijan koko tilanteen ymmärtäminen – siinä on monta erilaista osa-aluetta. Helposti tulee sellainen tilanne, että haluttaisiin jättää ne urheilijat pois, jotka eivät onnistu kilpailuissa, mutta ne valinnat tietysti tehdään etukäteen. Kyllä se MM-kilpailuissakin perustuu kuitenkin siihen, että määritetään se tietty taso, millä MM-tasolla on mielekästä kilpailla. Ne hyvät sijoitukset on mahdollisia ja  sitten se mahdollisuus käytetään ja pyritään hakemaan niitä onnistumisia, esimerkkinä aikaisemmin mainitsemani Alisa Vainio.

– Peruslähtökohta on se, että valitaan sen tasoisia urheilijoita, jotka MM-kilpailuihin kuuluvat. Ne lähtevät kisoihin,  jotka karsinnoista sinne selviävät. Se on se meidän kantava periaate.

Edelleen tämä luunsiru, miten esimerkiksi loukkaantumisriski arvioitiin?

– En terveystietoja sen tarkemmin avaa. Se ei ole mikään uusi ja yllättävä asia, vaan tosiaan keväästä lähtien ollut tiedossa, ja sen mukaan Junnila on lääkäreiden kanssa tilannetta ja asiaa arvioinut. Hän on pystynyt kilpailemaan kesän läpi tänne asti ja tekee sitten sen jälkeen seuraavat toimet ja analyysit tilanteesta. Mutta on ollut asiantuntijalääkärit mukana hänellä.

Onko loukkaantumistilanne urheilijan päätettävissä, miten sen kanssa kisoihin tullaan?

– On vähän vaikea lähteä yksittäistapauksesta yleisesti sanomaan, että onko se urheilijan päätettävissä. Tietysti se on vähän kokonaisarvio ja meillä on siinä asiantuntijoita tarjota siihen. Ja meillä Suomessa tietysti huippuosaaminen erilaisiin terveysasioihin, niin niiden hyödyntäminen ja mahdollisten riskien arvioiminen on mukana.