Vuoden 2023 surkein kylätie on Vihdin Otalammella sijaitseva Laurintie. Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys etsivät taannoin "voittajaa" kuvakilpailulla.
Huomattavan kuoppainen, reunoilta paikoin sortunut mutta silti vilkkaasti liikennöity Laurintie voitti erikoisen tittelinsä Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä kuvakisassa. Finalisteja oli kahdeksan, ja voittajakuvan otti kyläläinen Sanna Rantanen. Voittajaa juhlittiin peräti kansanjuhlalla joulukuun alussa.
Kilpailun myötä haluttiin kiinnittää päätöksentekijöiden huomiota maaseudun tiestön huonoon kuntoon.
– Suomen tiet ovat poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Tällä hetkellä korjausvelka taitaa olla yli 2,5 miljardia euroa. Se tietysti näkyy ihmisten arjessa ja jokapäiväisessä elämässä ja myöskin turvallisuudessa, sanoo Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen.
Ketonen painottaa, että päättäjät ovat kyllä tietoisia vallitsevasta ongelmasta.
– Mutta aina siinä vaiheessa, kun lähdetään budjettineuvotteluihin, niin tiestö on se ensimmäinen, josta karsitaan. Sen takia se on Suomessa nyt tässä kunnossa.
Päällystäminen ei enää riitä
Laurintie ei saanut surkeimman kylätien arvonimeä syyttä suotta, sillä sen pintakunto on heikentynyt jo sen verran, että pelkkä päällystystyö ei enää riitä.
– Täytyy parantaa tien rakenne sieltä päällysteen alta, kertoo Suomen Tieyhdistyksen tapahtumat ja ekologinen kestävyys -osaston johtaja Liisa-Maija Thompson.
Thompsonin mukaan hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, sillä Laurintien korjausmahdollisuuksia on tutkittu ja ELY-keskuksen mukaan valmius sen korjaamiselle olisi ensi kesänä.
– Jos vaan saadaan rahoitusta eduskunnalta, Thompson toteaa.
Lue myös: Osaathan käyttää pitkiä ajovaloja oikein? Näin ajat autolla pimeässä turvallisemmin
Tuhansia kilometrejä huonoja teitä
Kaikkiaan Suomessa on huonossa kunnossa olevia päällystettyjä teitä 8 800 kilometriä ja huonokuntoista soratieverkkoa 2 800 kilometriä. Tämän päälle tulevat vielä huonokuntoiset sillat, joita on kaikkiaan 800.
Thompsonin mukaan siihen on useita syitä, miksi näin on päässyt käymään.
– Tämä meidän tieverkko on rakennettu 1960–1970-luvuilla paljon vähäisemmälle liikennemäärälle ja paljon kevyemmälle kalustolle.
Peruskorjausikään tulleen tieverkon rahoitus on viime vuodet laahannut perässä ja siitä on myös leikattu ensimmäisenä. Menneinä vuosina on päässyt kertymään korjausvelkaa.
– Ja nyt kun kustannustaso on noussut näin radikaalisti parin viime vuoden aikana, niin sillä rahalla ei saada tehtyä sitä, mikä olisi tarve, Thompson sanoo.
Muuttuva ilmastokin vaikuttaa teiden kuntoon.
– Säätila sahaa enemmän plussalle ja miinukselle ja silloin huonokuntoiset ja reikiintyneet tiet murenevat entisestään. Välillä myös sataa rankasti, jolloin tien kuivatus ei tahdo riittää.
Lue myös: Ylikomisario Dennis Pasterstein jakaa vinkkinsä talviautoiluun: "Kolmen A:n sääntö on se vanha tuttu"
Todellinen turvallisuusriski
Thompson painottaa, että huonokuntoinen kylätie on todellinen riski kansalaisten turvallisuudelle.
– Liikkuminen tällä tiestöllä on periaatteessa aina turvatonta. Kuopat ja tien reunan sortumat haittaavat ja aiheuttavat turvattomuutta kävelijöille ja pyöräilijöille. Joskus pelätään jopa sitä, että pääseekö kuljetus perille.
Suomen Kylät ry:n Ketonen vahvistaa, että kyläläiset todella kantavat huolta turvallisuudestaan, sillä huonokuntoinen tie voi hankaloittaa – tai jopa estää – pelastuslaitoksen pääsyn paikalle.
Ketonen muistuttaa, että huonokuntoinen tie vaikuttaa ihan kaikkien alueen asukkaiden arkeen. Osan työntekokin voi vaikeutua.
– Siellä on matkailuyrittäjiä ja sitten on yrityksiä, joiden logistiikka voi vaarantua.