Suomen tavoitteena 68 prosentin työllisyysaste vuonna 2002

Ohjelmaa esitellyt työministeri Liisa Jaakonsaari (sd.) totesi, että työllisyysaste on työttömyyslukuja parempi mittari laskea kuinka hyvin yhteiskunnan resurssit eli työvoima on käytössä ja mukana rahoittamassa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa. Kuudenkymmenenkahdeksan prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi ohjelman mukaan noin neljän prosentin vuotuista keskimääräistä talouskasvua, erittäin maltillista tulopolitiikan jatkamista ja rakenteellisia uudistuksia verotuksessa ja työmarkkinoilla.
-Reaalipalkkojen nousun on edelleen jäätävä selvästi alle tuottavuuden kasvun, myös nykyisen sopimuskauden jälkeen, sanoi työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa.

Korkea työllisyys ja työttömyys

Työllisyysmittarilla laskettuna Suomi kuuluu EU-maiden parhaimmistoon; työllisyysaste on Suomessa kuudenneksi korkein, kuin työttömyysluvut ovat taas toiseksi korkeimmat. Taustalla on lähinnä se, että suomalaisnaisista useampi käy töissä kuin muissa EU-maissa.

Työllisyysluku osoittaa kuinka suuri osuus työikäisistä, eli 15-64 vuotiaista kansalaisista, on töissä. Työttömien lisäksi sen ulkopuolelle jäävät muun muassa kotiäidit, koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset ym. Täystyöllisyys, eli 4-5 prosentin työttömyys, vaatisi noin 75 prosentin työllisyysastetta.

"Suomi edelläkävijä"

Tänään hyväksytty suunnitelma perustuu strategiaan, joka hyväksyttiin Luxemburgissa viime marraskuussa EU:n työllisyyshuippukokouksessa. EU-maille asetettiin tavoitteita, joita niiden työvoimapoliitikassa on pyrittävä täyttämään. Määrällisiä tavoitteita on kolme; työttömälle on tarjottava työpaikkaa tai koulutusta ennen kuin hän on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Nuorille työttömille on löydettävä tarjottavaa ennen kuuden kuukauden kulumista. Vähintään 20 prosentille työttömistä on oltava tarjolla koulutusta.

Jaakonsaaren mukaan koulutustavoite on jo saavutettu, ja muut tavoitteet täyttyvät ensi vuonna. Muutenkin Suomen ohjelmaa kelpaa esitellä.
-Suomi käy esimerkistä työvoimapolitiikassa muille EU-maille, Jaakonsaari kehaisi. Suomessa on hyvällä mallilla esimerkiksi lasten päivähoito, joka on naisten työssäkäynnin kannalta ratkaisevan tärkeä, Jaakonsaari mainitsi. Seuraavaan EU-tason ohjelmaan Jaakonsaari toivoo myös erityistoimia ikääntyneiden työllistämiseksi.
-Työllisyystavoitetta ei saavuteta, ellei myös yli 50-vuotiaita aktivoida.

Jokainen EU-maa on laatinut työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmat, joita tällä viikolla on tuotu EU-komission käsittelyyn useita. Suomi ja muutama muu maa myöhästyy hiukan määräajasta, joka umpeutui toissapäivänä. Suuntaviivoja aletaan jatkossa seurata vuosittain. Ohjelmia arvioidaan sekä EU-komissiossa että ministerineuvostossa, ja maat voivat saada kehotuksia muuttaa toimiaan.
-Tästä seurannasta tulee samankaltaista kuin Emun lähentymisohjelmien seurannasta, Jaakonsaari sanoi. EU:n työllisyyssuuntaviivojen keskeisenä päämääränä on Euroopan työllisyysasteen tuntuva kohottaminen. Vielä viime vuosikymmenellä Suomen työllisyysaste oli keskimäärin selvästi yli 70 prosenttia.