Suomen Pankin nimitys jakaa lehtien arvioita

Päivän lehdissä pohditaan laajalti Esko Ahon (kesk.) ja Ilkka Kanervan (kok.) syrjäyttämistä sekä etenkin maan korkeimman johdon valtasuhteita. Nimitysprosessia kutsutaan farssiksi, ja useissa lehdissä ihmetellään, miksi maan ylimmät vallankäyttäjät tuhlaavat aikaansa suhteellisen vähäpätöiseen asiaan, kun muitakin ongelmia olisi hoidettavana.

Helsingin Sanomien mukaan Suomen Pankin nimitysprosessin loppuratkaisua on vaikea kehua onnistuneeksi. Lehti kirjoittaa, että presidentin arvostelukyky petti pahasti ja hän lankesi valtaoikeuksiensa lumoihin. Lehti arvioi, että tämä ja vuosi sitten tehty vastaava nimitysratkaisu kertovat Halosen viehtymyksestä käyttää presidentin kaventuneita valtaoikeuksia myös poliitikkojen ja hallituksen pompottamiseen.

HS:n mukaan Halosen tavoittelema pankkivaltuuston yksimielinen kanta oli vaatimuksena kohtuuton. Toisaalta kahden "täysiverisen poliitikon" asettaminen ehdolle saattoi antaa aihetta pankkivaltuuston arvosteluun.

Aamulehti katsoo, että Pentti Hakkaraisen valinta oli linjassa muiden euromaiden käytäntöjen kanssa. Niissäkään ei lehden mukaan pidetä keskuspankkia "poliitikkojen palkintopallina". Lehti arvelee, että melkoinen osa kansaa pitää muutosta tervetulleena.

AL kuitenkin uskoo, ettei nimityssirkus voi jäädä ilman seurauksia. Vaikka puhuminen perustuslaillisesta kriisistä on ehkä liioittelua, korkeimpien valtioelinten yhteispeli ei suju nyt siten kuin on tarkoitettu. Lehden mukaan ei ole kunniaksi sekään, että korkeimmat valtioelimet käyttävät viikkotolkulla kallista aikaansa pankinjohtajanimityksen vatkaamiseen.

Myös Turun Sanomat ihmettelee energian tuhlausta nimitysasiassa. Lehden mukaan presidentin päätös oli myös kolaus parlamentaariselle järjestelmälle. TS muistuttaa, että uudessa perustuslaissa pyrittiin nimenomaan vahvistamaan eduskunnan valtaa.

Lehti pitää Halosen valintaa silti johdonmukaisena ja arvelee, että sama linja pätee jatkossa muuallakin kuin Suomen Pankissa. Suurimpien maakuntalehtien arviot ovat varsin samansuuntaisia. Mm. Kaleva, Savon Sanomat ja Karjalainen ihmettelevät prosessin kiemuraisuutta ja arvelevat ylimpien valtaelinten suhteissa olevan jotakin vikaa.

Simputusta ja salaliittoja

Ilta-Sanomat katsoo, että lopputulos oli onnekas, mutta prosessi, jolla siihen päädyttiin, oli onneton. Lehden mukaan nimityskierroksen lähtökohta oli väärä, koska liikkeellä ei oltu SP:n tarpeista vaan poliittisen koneiston halusta suojella reviiriään.

IS kirjoittaa, että Halonen pompotti hallitusta ja pyyhki toistamiseen pöytää pankkivaltuustolla ja hallituksella saaden nämä näyttämään naurettavilta. Lehden mukaan presidentin toiminta on nyt nähdyn muotonsa puolesta kestämätöntä ennen kaikkea parlamentarismin kannalta.

Keskustalainen Ilkka kirjoittaa, että farssista tulikin perustuslaillinen tragedia. Lehti arvioi, että vallankäytön koukerot selviävät vasta myöhemmin. Ratkaisun avain voi Ilkan mukaan olla "Kanervaa koko ajan karsastaneen kokoomusjohdon salainen peli"'.

-Tuskin presidentti ihan omasta päästään lähtee simputtamaan eduskuntaa, keskeisen hallituspuolueen eduskuntaryhmää sekä valtioneuvoston - ainakin virallista - enemmistöä, lehti kirjoittaa.

Myös Keskisuomalainen luonnehtii Halosen päätöstä "simputtavaksi vallankäytöksi". Lehti kyselee, miten kauan kansan valitsema eduskunta suvaitsee itseään näin nöyryytettävän. Esko Ahon kohtaloa lehti arvioi tunteisiin vetoavasti: "Edessä avautuu tyhjyys, sillä 2000-luvun poliittinen valtaeliitti on tunteeton ja armoton, lyödyn maahanpolkija".

(STT)