Suomen ilmastopäästöt vähenivät viime vuonna kuudella prosentilla tänään julkaistun ilmastovuosikertomuksen mukaan.
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on pystytty vähentämään niin liikenteessä, energian tuotannossa kuin teollisuudessa, mutta Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa yhä karata.
– Fossiilisten päästövähennysten osalta vähennystahti on aika hyvä. Tällä tahdilla Suomi saavuttaa päästövähennysten osalta ilmastolain mukaiset tavoitteet. Maankäyttösektorilla on kuitenkin päinvastainen kehitys, toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio.
– Maankäyttösektoriin kuuluva metsätalous on ollut pitkään hiilinielu, mutta nyt se on kääntynyt päästölähteeksi. Syynä on ollut kotimaisten hakkuiden lisääntyminen, Soimakallio jatkaa.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen metsäteollisuus ei ole ostanut Venäjältä puuta ja tämä vaje on paikattu kotimaisella puulla.
Keskustelu metsien käytöstä käy ajoittain kuumana, kun vastakkain ovat ilmastotyössä tarvittavat hiilinielut ja metsäteollisuuden kannattavuus.
– Mitä vähemmän metsiä hakataan, sitä suuremmaksi hiilinielu kasvaa. Metsien talouskäyttö olisi saatava sellaiseksi, että metsistä saadaan enemmän arvolisää pienemmillä hakkuumäärillä, Soimakallio sanoo.
Kalliit ratkaisut jäljellä
Ilmastotavoitteeseen pääseminen edellyttäisi metsien hiilinielujen vahvistamista sekä kehitteillä olevaa hiilidioksidin talteenottoa teollisuuden päästöistä.
Hiilidioksidin talteenotto on teollinen prosessi, jossa hiilidioksidi erotetaan esimerkiksi savukaasuista. Hiilidioksidikaasua voidaan mahdollisesti hyödyntää talteenoton jälkeen esimerkiksi polttoaineiden valmistuksessa tai se varastoidaan maaperään.
