Suomen nihkeä sijoitusvuosi 2023 päättyi – jo miljoonalla suomalaisella on rahaa kiinni osakkeissa

Tänään perjantaina oli vuoden 2023 viimeinen päivä tehdä osakekauppoja niin Helsingin kuin monen muun maan pörsseissä. Helsingin pörssin yleisindeksi pinnisti loppuvuoden kirin aikana 10 000 pisteen rajan yli, mutta huippulukemista ollaan kaukana.

Monissa asiantuntija-arvioissa vuodesta 2024 odotetaan parempaa vuotta sijoittajille. Toiveet perustuvat erityisesti siihen, että korot laskevat vuoden aikana, mikä vauhdittaisi investointeja ja kauppaa.

Lisääntyvä toimeliaisuus puolestaan näkyisi ajan myötä myös yritysten tulostiedoissa.

Helsingin pörssi oli syksyyn asti laskusuunnassa, vaikka muualla maailmassa moni pörssi kääntyi nousuun.

Helsingissä erityisesti teollisuusyrityksillä on suuri painoarvo. Teollisuus on puolestaan talouden suhdanteiden armoilla, joten Helsingin pörssi on tuottanut taantuma-aikana monien muiden maiden pörssejä vähemmän.

Syksyn aikana myös Helsingissä monen yhtiön kurssi kääntyi nousuun, mikä veti yleisindeksin yli 10 000 pisteen rajan yli. Indeksit mittaavat arvonmuutoksia pörssiin listattujen yhtiöiden kokonaisarvosta. Suurilla yhtiöillä on myös suuri painoarvo indeksin pisteytykseen.

Tämän 10 000 pisteen rajan yli indeksi jäi myös tämän päivän kaupankäynnin päätteeksi. Seuraavaksi pörssi on auki 2. tammikuuta 2024, joten pörssivuosi 2023 päättyi.

Tunnelmat ovat toiveikkaat

Nousevan trendin odotetaan jatkuvan myös ensi vuoden puolella.

– Sijoitusvuosi 2024 on alkamassa toiveikkaissa tunnelmissa. Inflaatio on hidastunut, koronnostot ovat jo takanapäin ja talouskasvu sinnittelee kohtuullisena. Tulostaantuman päättyminen ja osakkeiden maltillinen arvostustaso luovat hyvät edellytykset pörssinousun jatkumiselle, kirjoittaa Nordean strategi Hertta Alava blogissaan.

Syksyllä 2021 Helsingin pörssin yleisindeksi oli yli 13 000 pistettä, joten tästä huippulukemasta ollaan vielä kaukana.

Sen sijaan Yhdysvalloissa eri indeksit ovat olleet huippulukemissa, kun muun muassa tekoälyhuuma nosti usean teknologiajätin osakekurssia.

Maailmalla pörssikurssit ovat todennäköisesti hyötyneet myös raaka-aineiden halpenemisesta.

– Osakemarkkinoiden menestys vuonna 2023 johtuu osittain laskevista raaka-aineiden hinnoista. Kun raaka-aineiden hinnat laskevat, se voi usein hyödyttää laajaa osakemarkkinaa. Alhaisemmat raaka-aineiden hinnat voivat johtaa yritysten tuotantokustannusten alenemiseen ja kuluttajille alhaisempiin tavaroiden hintoihin. Tämä voi puolestaan lisätä yritysten voittoja ja stimuloida kuluttajien menoja, mikä voi mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti osakemarkkinoihin, kirjoittaa Nordnet pankin analyytikko Roger Berntsen.

Noin miljoona suomalaista sijoittaa

Helsingin pörssin ankea kehitys ei katkaissut suomalaisten kasvavaa intoa sijoittamiseen. Pörssisäätiön mukaan sijoittajien määrä jatkoi kasvussa.

– Osakkeenomistajien lukumäärä jatkoi kasvuaan koko vuoden ajan. Vuoden 2023 lopussa miljoona suomalaista yksityishenkilöä sijoitti osakkeisiin, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeritiedotti joulukuussa.

Suurin osa suomalaisten osakesijoituksista kohdistuu Helsingin pörssin yhtiöihin. Suomalaisista yhtiöistä osa on monille ennestään tuttua ja suomalaisista yhtiöistä löytää helpommin tietoa.

Sijoitukset ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, ovat kuitenkin olleet myös kasvussa.

Millä aikataululla kohti parempaa?

Odotukset ovat niin pörssikurssien kuin talouskasvun osalta varovaisen myönteiset vuodelle 2024. Nopeata käännettä ei ole kuitenkaan tulossa, sillä kasvun odotetaan painottuvan vasta loppuvuodelle.

Kasvu ei ole edes varmaa, sillä jokin uusi kriisi voi panna asetelman uusiksi.

– Lähiaikoina ollaan yhä epävarmassa ympäristössä ja huteralla pohjalla. Jos historia toistaisi itseään, jokin tekijä sysäisi talouden syvempään notkahdukseen. Taloudelliset tekijät eivät silti puolla syvempää tai pitkäaikaista kriisiä, vaan kyseessä olisi todennäköisesti perinteisen syvyinen taantuma, josta alettaisiin elpyä suht’ rivakasti vuoden 2025 aikana. Mahdollista olisi sekin, että talous alkaisi elpyä jo nopeammin, kun inflaatio hellittää, ja korkoja voidaan laskea, pohtii OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Lue myös:

 

Lue myös:

    Uusimmat