Suomen maaseututukiin kolmanneksen leikkaus

EU:n rahoitusratkaisu leikkaa Suomen saamia maaseudun kehittämistukia noin 30 prosenttia. Nettomaksu unionille puolestaan nelinkertaistuu nykyisestä.

- Tämä oli EU:n laajentumisen hinta. Se on solidaarisuutta Euroopan köyhimmille maille ja lopputuloksen rahallinen taso oli hyväksyttävissä, pääministeri Matti Vanhanen kertoi Brysselissä viime yönä pian sen jälkeen, kun sopu unionin tulevasta rahoituksesta oli vihdoin saatu aikaan.

Suomen päähuomio neuvotteluissa kohdistui maaseudun kehittämisrahoihin, jotka pahimmillaan uhkasivat karsiutua lähes puoleen. Suomalaisneuvottelijat yrittivät rajata leikkauksen enintään 10-15 prosenttiin, mutta eivät saaneet tavoitettaan läpi.

Loppuratkaisussa Suomi joutui hyväksymään sen, että tukia leikattiin enemmän - noin kolmanneksen nykyisestä 350 miljoonasta eurosta vuodessa.

Alue- ja rakennetukia karsittiin puolestaan noin neljännekselle eli karkeasti 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Pohjois-Suomelle ratkaisu näyttää olevan kohtuullinen, mutta Itä-Suomen tulot laskevat hieman. Suurin menettäjä on muu Suomi.

Vanhanen ei vielä halua arvioida, voidaanko tukimenetyksiä korvata kansallisella rahoituksella.

Nettoasema vaikea pala

Myös nettoasema oli vaikea pala. Kaudella 2007-2013 Suomi maksaa keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa enemmän EU:n kassaan kuin saa sieltä takaisin. Sen päälle tulevat EU:lle tilitettävät tullimaksut, jotka ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhanen myöntää, että nettomaksulla mitattuna sopu on Suomelle hieman heikompi kuin se Luxemburgin esitys, jonka hallitus viime kesäkuussa torjui.

- Toisaalta kesäkuussa oli jo selvää, että joudun käymään torjuntataistelua lisämenetyksiä vastaan.

Vanhanen on ehättänyt perustella nettipäiväkirjassaan Suomen rahallisia uhrauksia.

- Ongelmamme koko vuoden ajan on ollut se, että muut katsovat meidän olevan eräs parhaiten pärjäävä EU-maa ja silti nettomaksuosuutemme jää niin alhaiseksi. Siksi emme voineet missään vaiheessa perustella vaatimuksiamme sillä, että nettomaksuasemaamme on helpotettava. Perusteet oli haettava muualta.

- Suomelle ratkaisu oli ennakkopelkoja paljon parempi. Tulomme EU:lta putoavat vain kuusi prosenttia ja maksumme unionille kasvavat 12 prosentilla. Se on laskumme laajentumisesta enkä pidä sitä kohtuuttomana. Tärkeää oli, että unioni palautti toimintakykynsä.

- Sovun syntyminen oli erinomainen asia, sillä EU oli ajautumassa yhä syvempiin vaikeuksiin. Nyt lunastettiin unionin historian suurimman laajentumisen sitoumukset. Tony Blair oli taitava puheenjohtaja, Vanhanen kirjoittaa.

Laskijat hikoilivat

EU-maiden päät hikoilivat uuvuttavan pitkässä kokouksessa, mutta ehkä vielä tiukemmassa paineessa olivat paikalle tuodut laskijat, jotka yrittivät kaivaa esiin esitysten rahalliset vaikutukset.

Päälinjat tulivat selviksi, mutta rahoitussovun pilkun päälle tarkat tulot ja menot Suomelle selviävät kuitenkin vasta viikon, puolentoista aikana.

(MTV3-STT)

Lue lisää:

Lue lisää:

Lue lisää:

Lue lisää:

Lue lisää: