Suomen julkinen talous EU:n keskitasoa - Miksi paniikkipuheet?

Julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien alijäämä putosi ensimmäistä kertaa yli EU:n asettaman viitearvon, joka on 3 prosenttia. Suomen luku 3,2 prosenttia meni siis hippusen tuon kipurajan yli.

Sen sijaan Suomen julkisen talouden velkaantumisesta kertova suhdeluku pysyi EU:n asettaman rajan alapuolella. Viime vuonna julkisyhteisöjen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 59,3 prosenttia, kun EU:n ”kriisiraja” on 60 prosenttia.

Tuoreimmat tilastot kertovat, että EU-maista noin puolella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää tuon kriittisen 60 prosentin rajan. Miksi äänenpainot Suomen talouden suhteen ovat sitten niin äärisynkät?

OP-pankin pääekonomisti Reijo Heiskanen kehottaa katsomaan kokonaisuutta. Hän sanoo, että julkisen talouden tasapaino on tärkein. Kun se saadaan kohdilleen, velan suuntakin paranee

– Kiinnittäisin enemmän huomiota tuohon julkisen talouden vajeeseen kuin tähän itse velkarajaan. Olennaista on saada alijäämä hallintaan ja kun se onnistuu, niin myös tämä velkaantumiskehitys taittuu. Me olemme laittaneet muiden EU-maiden tapaan tavoitteen, että lyhyellä aikavälillä pitäisi pystyä pysymään alle kolmen prosentin ja keskipitkällä aikavälillä pyrkiä alle 0,5 %:n vajeeseen.

Heiskanen myös muistuttaa, että julkisen talouden alijäämä on kasvanut siitäkin huolimatta, että edellinen hallitus teki sopeuttamistoimia jopa 5 miljardin euron arvosta.

”Suunta on huono ja sitä pitää muuttaa”

Julkistalouden suunta on siis huolestuttava, mutta onko tilanne todella niin paha, kuin etenkin vaalien alla poliitikot antavat ymmärtää? Luottoluokittajatkin yhtä lukuun ottamatta antoivat Suomelle parhaan mahdollisen luokituksen.

– Katastrofista ja kriisistä puhuminen on julkisen talouden osalta liioittelua. Se saattaa herättää jopa vastareaktion, koska nimenomaan nämä faktat ovat hieman erilaisia. Samaan aikaan täytyy tietysti muistaa, että on välttämätöntä pystyä tekemään toimia, että ei koko ajan ajauduta syvemmälle suohon.

– Ongelma tässä on se, että vielä voidaan vedota siihen, että vielä ei olla niin huonossa tilanteessa, mutta suunta on huono ja sitä pitää muuttaa, Heiskanen jatkaa.

Julkisen talouden velkaantumista eri EU-maissa selittävä grafiikka kertoo, että Kreikka on tukevasti pahnan pohjimmainen, kun taas vähiten velkaa suhteessa bruttokansan tuotteeseen on naapurimaallamme Virolla.

– Viroa on vaikea verrata Suomeen. Viron tausta on hyvin erilainen kuin läntisten maiden ja siellä noudatettu politiikka on aika erilaista.

–  Virolla on ollut hyvin vaiherikasta kehitystä. Finanssikriisin aikaan Virossa mentiin syvään lamaan, mutta nyt se on toipunut ja talous kasvaa hyvin, Heiskanen sanoo.