Suomen järvet tummuvat huolestuttavaa tahtia ja aiheuttavat lukuisia ongelmia – koko vesiekosysteemi muuttuu, uimarien ihoon tarttuu limakerros

2:15

Suomen järvet tummuvat. Kehitys on jatkunut jo pitkään eikä loppua ole näköpiirissä. Tummeneminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia esimerkiksi vedenottamoille, virkistyskäytölle ja vedessä eläville lajeille. Helpotusta ei ole luvassa, koska ilmastonmuutos pahentaa vesien tummumiskehitystä entisestään.

Vantaan Kuusijärvi kuuluu niihin järviin, joiden vesi tummuu pikkuhiljaa. Vesistöjen muuttuminen ruskeiksi on monen tekijän summa.

– Ilmastonmuutos, happaman laskeuman vähentyminen, metsätalous ja erityisesti turvemaiden ojitukset. Näiden merkitys alueellisesti vaihtelee, toteaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Antti Räike

Vesien tummuminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Suomen järvistä on tummunut ja tummuu edelleen, ei ole, mutta arvioiden mukaan ongelma on laaja.

– Keskeinen tekijä tummumisessa ovat turvemaat ja Suomen pinta-alasta kolmasosa on turvemaata. Siitä voisi päätellä, että ongelma koskettaa kyllä suurta osaa Suomen järvistä, uskoo Räike. 

Tummuminen aiheuttaa ongelmia vedenottamoille lisääntyvinä puhdistuskuluina.

– Esimerkiksi Päijänteellä, Helsingin raakavesilähteessä, lisääntynyt orgaanisen hiilen määrä on aiheuttanut lisääntyneitä vedenkäsittelykustannuksia, tietää Räike.

Limalevät yleistyvät uimareiden kiusaksi

Tummissa vesissä myös lajisto muuttuu ja ravintoverkkoon kerääntyy haitallisia aineita kuten elohopeaa.

– Koko vesiekosysteemi muuttuu. Kasviplankton köyhtyy, vesiselkärangattomien määrä vähentyy ja sitä kautta se vaikuttaa kalastoon ja lintulajistoon. Kaloihin kertyy enemmän haitallisia aineita, nimenomaan elohopeaa, listaa Räike vaikutuksia. 

Uimarit puolestaan kärsivät limalevien runsastumisesta.

– Limalevä on sellainen, että jos menee humuspitoiseen järveen uimaan, ihoon tulee limakerros, varoittaa Räike. 

Tummumisen pysäyttäminen on vaikeaa

Tulevaisuus näyttää järvissä entistäkin tummemmalta. Ilmastonmuutoksen myötä eloperäistä ainesta hajoaa maaperässä entistä enemmän ja leutoina talvina sateet huuhtovat sitä vesistöihin. Tummumisen pysäyttäminen on vaikeaa.

– Globaalisti pitää tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Lisäksi Suomessa mahdollisia toimenpiteitä ovat ojitettujen soiden ennallistaminen ja laskeutusaltaat, luettelee Räike.

Inarinjärvikin on alkanut tummua

Tummumiselta ovat säästyneet sellaiset vesistöt, joiden valuma-alue koostuu pääasiassa kivennäismaista. 

– Pohjois-Suomessa on toistaiseksi ollut parempi tilanne kuin muualla. Viimeaikaiset seurantatulokset ovat kuitenkin siinä mielessä huolestuttavia, että esimerkiksi Inarinjärvessä humuspitoisuus on ollut kasvussa, huomauttaa Räike.

Suomi ei ole ongelman kanssa yksin. Viime vuosikymmenten aikana pintavedet ovat muuttuneet tummemmiksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja