EU-maiden vertailussa Suomen sisävesistöt ovat varsin hyvässä kunnossa, mutta silti vesien lämpeneminen ja muut ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät luovat riskejä meilläkin.
Näin arvioi sisävesien tilannetta tutkija Kimmo Tolonen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
– Vesistöjen ekosysteemi on herkkä lämpötilan nousulle. Ilmastonmuutoksen vaikutusten voi arvioida kasvavan, ja ne saattavat olla vesissä ennalta-arvaamattomia, Tolonen sanoo.
Hänen mukaansa lämpiäminen voi edesauttaa vieraslajien leviämistä Suomen vesistöihin.
– Esimerkiksi kylmän veden kalalajit kuten lohikalat ja muikku voivat puolestaan kärsiä. Samoin vesien rehevöityminen saattaa voimistua.
Tällä erää Suomen sisävedet ovat kuitenkin valtaosin hyväkuntoisia.
– EU:n vesipuitedirektiivi määrittelee tavoitteeksi vesistöille vähintään hyvän ekologisen tilan. Vuoden 2019 arviossa 87 prosenttia Suomen järvistä täyttää tuon tavoitteen. Jokivesistä 68 prosenttia täyttää tilatavoitteen, Tolonen kertoo.
Fosforikuormitus alas
Meriveden tilan kohentamiseksi Suomen rannikoilla on suositeltu kipsin levittämistä pelloille meren valuma-alueilla. Valitettavasti kipsi ei ole käyttökelpoinen sisävesissä, sanoo johtava tutkija Petri Ekholm Sykestä.