Saksan ja Puolan läpi virtaavasta joesta löytynyt myrkyllistä tarttumalevää – tavattu myös Suomessa

Ilmastonmuutoksen tuomat ääri-ilmiöt siirtyvät pohjoisemmaksi

Veden pinnan alhaisuudesta ja jokien kuivumisesta on uutisoitu ympäri Eurooppaa. Tämä voi aiheuttaa suurempien jokien eliöstölle hetkellisen täystuhon, josta palautumiseen voi mennä Syken mukaan parhaimmillaan vuosia. Pienempien jokien eliöstö on tottunut kuiviin ajanjaksoihin, eikä kuivuminen aiheuta yhtä vakavaa tuhoa.

–   Vesimäärän vähenemisen myötä jokien suola- ja myrkkypitoisuudet kasvavat. Ääritilanteissa vesistön sietokyky ylittyy ja eliöstö kärsii, sanoo Syken kehittämispäällikkö Seppo Hellsten.

Suurempien kalojen kuolemat johtavat mahdollisesti vesistön rehevöitymiseen. Häiriöt ravintoketjussa voivat aiheuttaa ketjureaktiota.

–   Yleensä isoimmat petokalat kuolevat ensimmäisenä. Tämä johtaa pienempien eläinplanktonia syövien kalojen määrän kasvuun, josta seuraa kasviplanktonin ja levien lisääntyminen vesistössä.

Padot ja muut vaellusesteet vaikeuttavat kalojen liikkumista sekä korvaavien populaatioiden saapumista. Vaarassa ovat erityisesti uhanalaiset populaatiot.

Helpotusta ei ole tiedossa nykyisillä ilmastotoimilla ihan heti. Sään ääri-ilmiöt tulevat Hellstenin mukaan lisääntymään ja siirtymään ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmaksi. Erityisesti lohikalat vaativat kylmiä vesiä ja voivat vähetä vesistöistämme, mikäli lämpimät ajanjaksot yleistyvät Suomessa. 

–   Meillä alkaa olla kiire ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kanssa.

Tarttumalevän aiheuttamia kalakuolemia ollut Suomessakin

Suomessakin kasvaa Oderista löydettyä tarttumalevää. Sen aiheuttamia kalakuolemia on todettu ainoastaan yhden kerran, Kemiönsaaressa vuonna 1990.

Meillä makean veden kalat elävät myös vähäsuolaisessa Itämeressä. Keski-Euroopan jokien kalat eivät välttämättä selviä valtamerien suolaisissa vesissä, Sykestä kerrotaan.

Suomessa uutisoidut kalakuolemat johtuvat usein vesien happikadosta ja siihen vaikuttavasta vesistön rehevöitymisestä. Jäteveden puhdistuksen suhteen Suomessa ei ole samanlaisia ongelmia kuin esimerkiksi Puolassa on havaittu. Syken mukaan monet ympäristöluvat perustuvat kuitenkin jätevesien laimenemiseen vesistöissä.

–   Mikäli veden määrä vähenee kuivuuden myötä tarpeeksi, nousee jäteveden osuus liian suureksi ja eliöstölle haitalliseksi, Hellsten sanoo.

Huomattavaa kuivuutta Suomessa on ollut vuosina 2002, 2003 ja 2018. Syken vesikeskuksen ryhmäpäällikön Noora Veijalaisen mukaan pitkäkestoisin ja vakavin Suomea koetellut kuivuus on ollut 1940-luvulla.

Vakavin haitta kuivuudesta koituu maatalouteen. Veijalainen arvioi kuivuuden vaikuttavan myös vesivoimaan.

–   Toisin kuin Keski-Euroopassa, kulunut kesä ei kuitenkaan ole ollut meillä erityisen kuiva. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuuden arvioidaan kuitenkin todennäköisesti lisääntyvän Etelä- ja Keski-Suomessa, Veijalainen sanoo.