Sateinen talvi on moninkertaistanut vesistöihin valuvien ravinteiden määrän – Itämeren tila uhkaa huonontua

2:07

Eteläisen Suomen lumettomalla ja sateisella talvella on ikäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Sadetalvena pelloilta vesistöihin päätyvät ravinnevalumat ovat moninkertaiset verrattuna pakkastalveen. Näin on käynyt myös tänä talvena.

Ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja ruokkivat levien kasvua. Ilmastonmuutoksen myötä sadetalvet yleistyvät entisestään ja se uhkaa tehdä tyhjäksi tähänastiset ponnistukset Itämeren tilan parantamiseksi.

Vesisade on ollut tämän talven yleisin säätyyppi eteläisessä Suomessa. Vesistöjen tilan kannalta tilanne on surkea: jatkuvat sateet huuhtovat ravinteet pelloilta lähivesistöihin. Pakkastalveen verrattuna ravinnevalumat ovat moninkertaisia.

– Jos otetaan esimerkiksi tämä Vantaanjoki, siinä virtasi noin viisinkertainen määrä fosforia verrattuna vuoteen 2018, laskee vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta.

Joulukuussa kevättulvia suuremmat ravinnevalumat

Sopivissa sääolosuhteissa ravinnevalumat voivat olla todella suuria.

– Yhden viikon aikana esimerkiksi Lounais-Suomen joissa saattaa tulla yli puolet vuotuisesta ravinnevirtaamasta ja viimeisen vuosikymmenen aikana näin on useampana vuonna käynytkin, huomauttaa Räike.

Aiemmin suurimmat fosforivalumat kirjattiin yleensä kevättulvien aikana, mutta nyt suurimmat valumat mitataan usein joulukuussa. Niin kävi myös viime vuonna. Ilmastonmuutoksen myötä sateiset talvet yleistyvät entisestään.

Itämeren rehevöityminen kiihtyy ja leväriski kasvaa

Sateisten talvien myötä lisääntyvät ravinnevalumat uhkaavat tehdä tyhjiksi ne saavutukset, joita Itämeren suojelussa on tähän mennessä saatu aikaan.

Itämeren tilan kannalta tulevaisuus ei näytä hyvältä.

– Itämeri rehevöityy entisestään, mikäli ei saada pienennettyä tätä ravinnevirtaamaa ja leväkukinnat sitä mukaa potentiaalisesti yleistyvät, varoittaa Räike.

Ongelma koskettaa Itämeren lisäksi myös järviä.

– Kyllä se on yhtä hyvin sisävesien ongelma niillä alueilla, mitkä ovat intensiivisesti viljeltyjä, vahvistaa Räike.

Uusia ja tehokkaampia vesiensuojelutoimia tarvitaan

Pellot ovat suurin ravinnevalumien lähde, mutta uusimpien tutkimusten mukaan myös metsistä ja ojitetuilta turvemailta päätyy vesistöihin aiempia arvioita enemmän ravinteita.

Jatkossa on löydettävä entistä tehokkaampia vesiensuojelukeinoja, jos tilanteen huononeminen aiotaan estää.

– Pitää sitkeästi yrittää löytää uusia, tehokkaampia vesiensuojelutoimenpiteitä. Pelloilta tulevien ravinnevalumien vähentämiseen on meneillään hankkeita, missä kokeillaan kipsin tai rakennekalkin levittämistä pelloille. Olisi myös oleellista, että Itämeren rantavaltiot pystyisivät sitoutuneempaan yhteistyöhön ongelmien voittamiseksi, summaa Räike.

  

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja