Suomen ex-maajoukkuehiihtäjä päätti uransa, jota hän pitää rajuna epäonnistumisena – nyt tähtäimessä ME-aika ja arvokisamitalit hurjassa lajissa: "Mistä tulee tuollainen pikkutyttö?"

– Haluan oikeasti nähdä oman potentiaalini urheilijana.

Hiihtourasta jäi paljon hampaankoloon. 

Susanna Saapunki ehti kiertää maastohiihdon pääkiertuetta vuodet 2016-2020 ilman huippumenestystä. Maailmancupin pisteille hän ylsi kuusi kertaa, uran parhaaksi jäi 20. sija. Arvokisauralle mahtui yksi startti, Lahden 2017 MM-kisojen sprintissä.

Juttu jatkuu kuvan alla.  

Saapunki kertoi vielä viime kesänä tavoitteistaan tähdätä Pekingin 2022 olympialaisiin, mutta muutti suunnitelmaansa Rukan marraskuisen maailmancupin jälkeen. Uransa viimeisen kisan hän kävi Pyhäjärven SM-hiihdoissa tänään lauantaina – tuloksena yhdeksäs sija.

– Nämä ovat olleet aika tunteikkaat pari päivää. Oli vaikea saada enää taistelutahtoa kisaan, joten kyllä se meni tuloksen kannalta vähän hiihtelyksi, lähimmille ystävilleen ja yhteiskumppaneilleen uran päätöksestä jo kertonut Saapunki kommentoi. 

LUE MYÖS: Kaisa Mäkäräisen hiihtonäytöksestä iso huomio Jari Isometsältä – tyly arvio SM-tuloksista: "Siinähän se pahin juttu onkin"

Uransa ongelmista puhuessaan Saapunki nostaa esiin nuorten MM-kisat Turkissa Erzurumissa vuonna 2012. Siellä hän kilpaili kylmässä säässä, lähes kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolella, mikä jätti jälkensä suomalaishiihtäjän keuhkoihin. Tämä arvokisamatka on piinannut häntä tähän päivään – maastohiihtouran päättymiseen – saakka. 

Susanna Saapunki kertoo pääkuvan videolla avoimesti maastohiihtouran aikana kokemistaan ongelmista, uran lopettamispäätöksen taustoista sekä hiihtouran jättämästä pettymyksestä. 

Saapunki ei kuitenkaan halua heittää hukkaan potentiaaliaan kestävyysurheilijana, sillä hän on saanut toisen mahdollisuuden tehdä kansainvälistä uraa. Jatkossa hän kipuaa entistä jyrkempiä nousuja ilman suksia ja aikoo tehdä sen nopeammin kuin kukaan muu. 

Lajilegendan opissa

Saapunki on viettänyt kesä- ja heinäkuut viime vuosina Italiassa puolisonsa Ville Miettusen kanssa. Viisi vuotta sitten tehty ensimmäinen yhteinen matka saapasmaahan osoittautui hyvin merkitykselliseksi. 

Saapunki ja Miettunen, Suomea Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 edustanut ex-freestylehiihtäjä, tutustuivat tuolloin paikallisiin vuorijuoksuhuippuihin. Joukossa oli myös Marco de Gasperi, lajin 16-kertainen maailmanmestari. 

De Gasperi järjesti Saapungin ensimmäiseen maailmancup-kisaansa viisi vuotta sitten, minkä jälkeen hän on juossut 1-5 kilpailua kesässä maastohiihtoharjoittelun ohella. 

– Sillä tiellä ollaan, Saapunki naurahtaa. 

– Kyllä minulta ekassa kisassa kysyttiin, että mistä tulee tuollainen pikkutyttö Suomesta, että "eihän teillä ole vuoria". Onhan meillä Lapissa todella hyvät olosuhteet, Saapunki toteaa viitaten vuorijuoksuharjoitteluun sopiviin tuntureihin. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Nykyään De Gasperi, 43, on jalkineita valmistavan Scarpan vuorijuoksutallin tiimipomo. Lajissa on hyvin samantyyppinen tiimirakenne kuin maantiepyöräilyssä. Isot merkit, kuten esimerkiksi Adidas ja Salomon, sponsoroivat ja pyörittävät talleja. 

Saapunki teki sopimuksen De Gasperin johtaman italialaistallin kanssa viime syksynä.

– Marco on mahtava, äärimmäisen sosiaalinen tyyppi. Hän haluaa auttaa eri maiden urheilijoita ja jakaa omaa harjoitustietoaan eteenpäin. Olemme käytännössä viikottain puhelimitse yhteydessä. 

Saapungin mukaan Scarpan kansainvälisessä tiimissä on noin 12 vuorijuoksijaa. Urheilijat saavat suunnitella harjoittelunsa yksilöllisesti valmentajansa kanssa, mutta tallilta saa kaiken haluamansa avun. Tiimi huolehtii myös urheilijoiden kustannuksista kilpailuissa. 

Lisäksi urheilijoilla saa olla omat asut ja sponsorit kisoissa, mitä on rajoitettu esimerkiksi hiihtomaajoukkueissa. 

Muutamasta kilometristä maratoniin

Vuorijuoksu on Kansainvälisen yleisurheiluliiton WA:n alainen laji, jossa on kilpailtu jo 1980-luvulta lähtien. Kilpailemisen kuumin pesäke on Alpeilla.

Maailmancupissa kilpaillaan toukokuusta lokakuuhun. EM- ja MM-kisoja järjestetään vuosittain. Tämän vuoden EM-kisat käydään heinäkuussa Portugalissa, maailmanmestaruudet ratkotaan marraskuun alussa Thaimaassa. MM-kisoihin tulee nykyään osallistujia yli 40 maasta.  

Saapunki aikoo tänä vuonna juosta yhteensä noin 10-15 kilpailua: EM- ja MM-kisat, vähintään kuusi kilpailua maailmancupissa (kokonaiscupiin lasketaan 6 kilpailua) ja lisäksi muutaman klassikkokisan. 

Vuorijuoksijan on myös valittava erilaisista kisatyypeistä: Vertikaali- eli lyhyt ylämäkikisa, 6-15 kilometrin pitkä ylämäkikisa, 10-20 kilometrin normaalimatka tai pitkä matka eli maraton. Kahdessa jälkimmäisessä juostaan myös alamäkiä. Osassa kisoja saa käyttää apuna sauvoja, mutta tämä vaihtelee kilpailutyypin ja -järjestäjän mukaan.  

Saapunki tähtää jyrkimmät vuorenseinämät sisältäviin vertikaalikisoihin. Niissä hän saa eniten etua pienestä koostaan ja erittäin hyvästä hapenottokyvystään. 

Yksi hänen tavoitteistaan on kilometrin kipuamisen maailmanennätys, jota voi yrittää rikkoa muutamalla ennakkoon määritellyllä vertikaalikisareitillä. 

– En usko, että vielä ensi kesänä tulen sitä yrittämään, mutta seuraavana kesänä voisi olla tavoitteena juosta se maailmanennätys rikki, Saapunki hymyilee. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

– Seuraavan kolmen vuoden aikana on tavoitteena olla yksi maailman parhaista vuorijuoksijoista. Ja kyllä ne arvokisamitalit ovat kirkkaana mielessä, hän jatkaa tavoitteistaan. 

"Yllättävän hyvin miehilläni on hermo kestänyt"

Myös Saapungin puoliso Ville Miettunen on kilpaillut vuorijuoksussa. Miettusen loukkaantumisten sävyttämä freestylehiihtoura päättyi Sotshin olympialaisiin.

Pari on suuntaamassa Italian-kesäkotiinsa taas toukokuussa. 

– Ville on tärkeä apu valmentautumisessani. 

Saapungin urheilijaelämään liittyy vahvasti myös toinen Miettunen, Villen isä Kari Miettunen. Hän on vastannut miniänsä valmennuksesta jo vuosia.   

– Hyvä tiimi on kasassa. 

Eikö tiivis perheensisäinen yhteistyö ole tuonut mukanaan säröjä?

– Täytyy kyllä sanoa, että on ollut yllättävän rauhallista. Olen sellainen räiskyvä persoona, nollasta sataan voi tulla ihan mitä sattuu. Yllättävän hyvin noilla minun miehillä on hermo kestänyt, Saapunki summaa naureskellen.