Suomen avustukset lapsiperheille EU:n keskitasoa

EU-maat tukevat lapsiperheitä yhä enemmän. Suomi maksaa lapsiperheille keskimäärin samansuuruisia tukia kuin muutkin EU-maat.

Lapsiperheille rahana maksetut avustukset ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvulla selvästi EU:n keskiarvoa hitaammin.

Lapsiperheille rahana maksetut avustukset lisääntyivät Suomessa 1990-luvulla monia EU-maita hitaammin. EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan valtion budjetista maksettujen lapsilisien ja muiden perhetukien reaaliarvo kasvoi Suomessa miltei 20 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 2000.

Koko EU:ssa kasvu oli keskimäärin lähes 36 prosenttia, vaikka syntyvyys on yleisessä laskussa ja tuettavia lapsia siis aiempaa vähemmän. Vain Hollannissa tuki laski.

Vuonna 2000 Suomen maksama tuki oli lasta (0 v.-19 v.) kohti laskettuna täsmälleen EU:n keskitasoa. Suomi myös käytti lapsilisiin ja muihin suoraan perheille maksettaviin tukiin aivan EU:n keskiarvoa vastaavan osuuden kansantuotteestaan eli 1,4 prosenttia BKT:sta

Tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä mukaan lasketaan vain raha-avustukset eikä esimerkiksi päivähoidon kuluja. Myöskään vanhempien tulonmenetystä korvaavia päivärahoja ei oteta huomioon. Monissa maissa suorat rahalliset tuet ovat lapsiperheiden pääasiallinen tukimuoto, kun taas Suomessa perheitä tuetaan keskimääräistä enemmän myös muilla tavoin. Sama pätee vielä selvemmin muihin Pohjoismaihin sekä Espanjaan.

Luxemburgissa lapsiperheille maksetun tuen määrä enemmän kuin kaksinkertaistui vuodesta 1991 vuoteen 2000. Espanjassakin avustuksia korotettiin niin, että niiden yhteissumma kasvoi miltei puolella. Saksassa kasvu oli yli 80 prosenttia. Eurostatin mukaan tämä johtui kuitenkin tukijärjestelmän muutoksesta, jossa tulotasoon sidotut avustukset korvattiin tasasuuruisella tuella.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat