Suomen ajoneuvokanta on yksi Euroopan unionin vanhimmista. Ajoneuvokannan ikä on jatkanut tasaisesti vanhenemistaan, mutta viitteitä murroksestakin voi aistia.
Trafi seuraa säännöllisesti ajoneuvokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden tilan ja kestävyyden seurantaa.
– Vaikka Suomen teillä liikkuvien autojen keski-ikä nousee edelleen, niin positiivista on, että uusien, ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt jatkavat laskuaan. Myös vaihtoehtoisten käyttövoimien suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka kokonaisuutena niiden osuus ajoneuvokannasta onkin vielä hyvin pieni, kertoo Trafin johtava asiantuntija Outi Ampuja.
Trafi seuraa ajoneuvokannan uudistumista säännöllisesti eri mittareiden avulla. Liikennevalomalliin esitetyistä tavoitteista monet eivät ole tällä hetkellä toivotussa vauhdissa, esimerkiksi ajoneuvokannan uusiutumisvauhti on varsin verkkainen.
Yhteiskäyttöautot voisivat ratkaista monia ongelmia
Autoilu- ja ylipäätään liikkumistrendien muutokset näkynevät aikanaan myös ajoneuvokannassa.
– Esimerkiksi, jos autojen yhteiskäyttö lisääntyy eikä auton omistamista jatkossa pidetä enää niin oleellisena, voi autokanta nuorentua ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien osuus autoista voi lisääntyä aiempaa nopeammin, pohtii Ampuja.
Autoilun murroksesta kielii niin ikään kansainvälinen kehitys, joka voi viedä myös Suomessa vaihtoehtoisten käyttövoimien suuntaan. Viime vuoden lopussa maamme teillä liikkui ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja yhteensä yli 3 200 kappeltta, mikä oli 1 700 autoa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat auttavat osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta tämän lisäksi myös ilmanlaatuun liittyvät asiat vaikuttavat autoiluun.
