Suomellakin sijansa vakoilujutussa

Venäjä uhkasi tänään Norjaa vastatoimilla viiden venäläisen diplomaatin karkottamisen vuoksi. Venäjän ulkoministeriö julkaisi tiedotteen, jossa sanotaan, että venäläinen osapuoli pidättää itselleen oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimiin Norjan edustajia vastaan.

Vakoilujupakassa Suomellekin on löytynyt sijansa: Helsinki oli perinteiseen tapaan keskeinen paikka vakoilijoiden välisissä yhteydenotoissa.

Norja ilmoitti eilen karkottavansa venäläisdiplomaatit, koska nämä olivat yrittäneet värvätä norjalaisia vakoojiksi. Pääministeri Kjell Magne Bondevik lykkäsi tapauksen vuoksi myös Moskovan-vierailuaan.

Venäjän ulkoministeriö sanoi olevansa ihmeissään ja huolissaan Norjan päätöksestä, joka tuli vain viisi päivää ennen pääministerin suunniteltua matkaa. Moskovan mukaan vierailun lykkääminen on kohtuuton reaktio tapahtuneeseen ja on ristiriidassa Norjan ja Venäjän suhteissa vallitsevan yhteistyöhengen kanssa. Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun edustaja Juri Kobaladze sanoi, että Norjan tapa kytkeä vakoilujupakka politiikkaan on paluuta joukkokarkotusten aikoihin. Tämä on paluuta kylmään sotaan, hän sanoi.

Venäjän sisäisen tiedustelun FSB:n edustaja puolestaan sanoi uutistoimisto Rian mukaan, että karkotukset ovat propagandatemppu, jolla Norja yrittää vetää huomion pois omien vakoiluyritystensä epäonnistumisesta. Eräs Venäjän laivaston kapteeni kertoi viime kuussa, että Norjan salainen palvelu oli yrittänyt värvätä hänet hänen suorittaessaan Norjassa 11 kuukauden vankeusrangaistusta huumeiden salakuljetuksesta. Kapteeni oli omien sanojensa mukaan tuomittu syyttömästi.

Venäjän vastatoimista ei tietoa

Venäjän ulkoministeriö ei kertonut tiedotteessaan, millaisiin vastatoimiin Norja saa varautua. Norjan ulkoministeriön tiedottaja sanoi, ettei Norja näe mitään syytä Venäjän vastatoimiin. Menneisyydessä karkotuksiin vastattiin aina karkotuksilla. Venäjä ei kuitenkaan ryhtynyt vastatoimiin, kun Norja viimeksi karkotti venäläisen diplomaatin vuonna 1992.

Toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen välisenä aikana Norja karkotti noin 50 diplomaattia. Norjan suurin vakoiluskandaali oli ulkoministeriön korkea-arvoisen virkamiehen Arne Treholtin pidättäminen vakoilusta Neuvostoliiton salaisen palvelun KGB:n toimeksiannosta vuonna 1984.

Norjan Moskovan-suurlähetystössä työskentelee kymmenkunta diplomaattia, ja kaiken kaikkiaan henkilökunnan vahvuus on 22 henkeä.

Kaksoisagentti paljasti diplomaatit

Tänään Norjassa saatiin lisää tietoa siitä, kuinka Norjan tiedustelupalvelu pääsi karkotettujen diplomaattien jäljille. Verdens Gang -lehti kertoi, että kunnallisasioiden ministeriön virkamies Svein Lamark oli toiminut kaksoisagenttina ja luovuttanut venäläisille tekaistuja "salaisia asiakirjoja", jotka koskivat mm. Natoa, Norjan öljypolitiikkaa ja Norjan ja Venäjän suhteita. Lamark sai venäläisiltä maksun toimituksistaan.

Lehden mukaan Lamark tapaili kontaktejaan Tukholmassa, Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Pietarissa. Viimeinen tapaaminen oli 26. helmikuuta. Suposta ei tänään haluttu kommentoida tietoa, että Lamarkilla olisi ollut tämänlaatuisia tapaamisia myös Helsingissä. Supon mukaan tällaisia tietoja kommentoi vain Supon päällikkö Seppo Nevala, ja hän ei ollut perjantaina tavattavissa. Myöskin ulkoministeriössä oltiin vaiteliaita.
-Ministeriö ei kommentoi vastavakoilua koskevia tietoa, vastattiin STT:n toimittajalle.

Sen sijaan ulkoministeriöstä myönnettiin, että norjalaiset olivat kertoneet vakoilujupakasta Suomen hallitukselle vähän ennen kuin asia paljastettiin. Tämäntapaisista asioista keskusteleminen on täysin luonnollista, kertoi eräs ulkoministeriön virkamies.
(STT-NTB-Reuters)


Lue myös:

    Uusimmat