Suomeen kotiutunut satoja vieraita eläin- ja kasvilajeja

Pohjoismaisen ministerineuvoston tuoreen selvityksen mukaan maamme yli 600 tulokaslajista suurin osa on maalla eläviä lajeja. Myös koko Pohjolassa on löytyy uusia tulokkaita yllättävän paljon - liki 1400. Tutkijat ovat huolissaan tulokkaista, sillä vieraat lajit voivat vahingoittaa ekosysteemiä ja hävittää alkuperäisiä lajeja.

Rehevöityvissä järvissä leviävä rutto tuli Suomeen 1800-luvun lopulla. Nyt tämä yleinen akvaariokasvi täyttää lammikoita, vesiväyliä ja uimarantoja. Suomeen on kotiutunut 21 merissä, 24 sisävesissä ja kuutisensataa maalla elävää vierasta lajia. Maalla olevista suurin osa on kasvilajeja.

Muutamat Suomeen tuodut koristekasvit leviävät nopeasti ja valtaavat myös luonnonympäristöjä syrjäyttäen tieltään kotimaista lajistoa. Muun muassa kuusipeura, valkohäntäpeura, supikoira, kanadanmajava, kyhmyjoutsen ja fasaani ovat viihtyneet mainiosti uudessa ympäristössään.

Silakkatroolareitten, lohikoukkujen ja verkkojen pahimpia tuholaisia on Itämeren uusin tulokas, 10 millimetrin mittainen planktoneläin petovesikirppu. Ihmisen mukana siirtyvät tulokaslajit ovatkin yksi luonnon monimuotoisuuden suurimpia uhkia.

Uudet lajit saalistavat, laiduntavat, kilpailevat ja risteytyvät vanhojen kanssa. Ne muuttavat elinympäristöjä ja aiheuttavat tauteja. Uusia metsätuholaisia leviää maahamme muun muassa puisten pakkausten mukana. Esimerkiksi mäntyankeroisia on löytynyt tavaralähetysten pakkauslaudoista, joten tehostettu näytteiden otto on ollut tarpeen.

Lajien leviämisen ehkäisy on helpompaa ja halvempaa kuin ongelmien ratkaisu jälkikäteen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan uusien lajien torjuminen ennakolta on tärkeää. Koska vieraiden lajien ilmestyminen voi aiheuttaa parantumatonta vahinkoa, asiantuntijat ihmettelevätkin miten vähän ongelmien ratkaisemiseksi on tehty Pohjoismaiden lainsäädännössä.

(MTV3)