Suomalaistytöt maailman itsemurhatilaston huipulla

Suomalaislapset siirtyvät aikuisten maailmaan ennen ruotsalaisia ja norjalaisia ikätovereitaan. Leikki loppuu ja tilalle astuvat kiire ja suorittaminen. Esipuberteetti-ikäisiä vaivaa myös tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä sekä ilon puute koulussa.

Tiedot ilmenevät vertailevasta pohjoismaisesta Inequal Childhood -tutkimuksesta. Professori Irmeli Järventien mukaan suomalaislasten arki on kiireisempää ja ohjelmoidumpaa kuin naapurimaiden naperoilla. Arkinen pyöritys voi kasvattaa ahkeraa työvoimaa, mutta seuraukset ovat lapsille tuhoisat, uskoo tutkija.

- Koulusuoritusten painottaminen liian varhain on vaarallista. Lapsuusvuosia on suojeltava, koska talo ei pysy pystyssä, jos perusta on pielessä, Järventie vertaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten vointi on vertailumaista huonoin.

Tyttöjen itsemurhatilastot huolestuttavat

Huolestuttavat tilastot kertovat, että suomalaisten 15-24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkeinta maailmassa. Tilastoa johtaa Kazakstan. Joka viidennellä yläkoululaisella tytöllä on vähintään keskivaikeita masennusoireita. Suomalaispojat ovat samassa vertailussa WHO:n tilaston perusteella viidentenä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vaatiikin nuorten mielenterveysongelmia ehkäisevän työn vahvistamista. Professori Järventien mukaan nuorten monimuotoiselle pahoinvoinnille ei voi nimetä yksittäistä syytä.

- Se heijastaa ympäröivän yhteiskunnan muutoksia ja sitä, miten aikuiset ympärillä voivat.

Äidin hoivaa ei korvata

Kaikissa maissa yhteinen lasten ongelmien riskitekijä oli liian vähäinen vanhempien kanssa vietetty aika. Suomessa havaittiin, että äidin työssäkäynti kasvattaa lapsen pahoinvoinnin riskiä kolminkertaiseksi.

- Tästä ei pidä ajatella, että "hyi äidit", vaan tutkia, mikä systeemissämme on vialla, Järventie huomauttaa.

Tutkijoiden mukaan tulos kertoo siitä, että kouluikäisille ei ole onnistuttu järjestämään riittävää hoivaa aikana, jonka vanhempi on töissä. Tulos myös antaa ymmärtää, että työssäkäyvät äidit ovat ylikuormitettuja.

Isien työssäkäynti ei tutkimuksen mukaan lisännyt riskiä. Järventien mukaan kysymys ei kuitenkaan sinänsä ole sukupuolisidonnainen.

- Se liittynee arjen käytäntöihin ja totuttuihin rooleihin.

Ongelmat kasautuvat

Auvoiset hyvinvointivaltion ihanteet eivät vastaa todellisuutta minkään Pohjoismaan lasten vointia tarkasteltaessa. Tutkijoiden mukaan tilanne on kuitenkin Ruotsissa paras ja Suomessa huonoin. Kaikissa maissa niin pahoinvointi kuin hyvinvointikin kasautuu.

- Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä joka kuudes lapsi voi pahoin, lapsiasiavaltuutettu Aula hahmottelee ongelmien yleisyyttä.

Lapsiasiavaltuutettu Aula ja professori Järventie peräänkuuluttavat aikuisten läsnäoloa lasten elämään. Aulan mielestä eräs keino olisi, että koulun yhteyteen tuotaisiin enemmän vapaaehtoisia harrastusmahdollisuuksia. Näin turvattaisiin myös tasa-arvoinen pääsy harrastuksiin.

Järventien mielestä tärkeintä on, että lapsilla on levollista tekemistä, jossa on läsnä joku aikuinen. Aula on tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin lasten hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Ohjelma on lupaava, mutta vasta teot ratkaisevat.

Lapsiasiavaltuutettu julkisti vuosikertomuksensa tänään.

(MTV3-STT)