Helsingin yliopiston johtamassa suomalaistutkimuksessa on tehty läpimurto raskausdiabeteksen perinnöllisten riskitekijöiden selvittämisessä.
Tutkijat löysivät yhdeksän sairauteen liittyvää uutta geenialuetta, kun niitä oli aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty viisi. Tulokset paljastavat sairauteen liittyviä fysiologisia mekanismeja etenkin aivoissa.
Nature Genetics -lehdessä juuri julkaistu tutkimus toteutettiin yhdessä Massachusetts General Hospitalin ja Broad-instituutin tutkijoiden kanssa, ja se perustuu suomalaiseen FinnGen-geenitutkimusaineistoon.
Tutkimus on kaikkien aikojen suurin raskausdiabeteksen geenitutkimus. Se toteutettiin vertaamalla noin 12 000 raskausdiabetekseen sairastuneen geenitietoja yli 131 000 ainakin kerran raskaana olleen naisen tietoihin.
Raskausdiabetes vaikuttaa vuosittain yli 16 miljoonaan naiseen maailmanlaajuisesti. Yleinen raskauskomplikaatio ilmenee kohonneina verensokeriarvoina naisilla, joilla ei ole ollut diabetesta ennen raskautta.
Sairauden syitä on sen yleisyydestä huolimatta tutkittu huomattavan vähän.
Lue myös: Tutkijoille selvisi, mistä aamupahoinvointi johtuu – löytyykö raskaana oleville viimein helpotusta?
Kaksi geneettisten riskitekijöiden ryhmää
Tutkimus osoittaa, että raskausdiabeteksen kehittymiseen vaikuttaa kaksi erilaista geneettisten riskitekijöiden ryhmää. Osa riskitekijöistä on yhteisiä tyypin 2 diabeteksen kanssa, kun taas osa on merkityksellisiä vain raskausdiabetekselle.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että raskausdiabeteksella on omintakeinen geneettinen tausta, joka on osittain erillinen tyypin 2 diabeteksesta. Tämä kyseenalaistaa aiemmat olettamukset näiden kahden sairauden yhteisistä geneettisistä lähtökohdista, sanoo tutkimusta johtanut ryhmänjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimustulokset antavat tärkeää lisätietoa niistä naisen elimistön raskausajan fysiologisista sopeutumismekanismeista, jotka vaikuttavat raskausdiabeteksen puhkeamiseen.
Erityisesti aivoissa hormonitoimintaa ja hermostoa säätelevä hypotalamus on olennaisessa roolissa raskausdiabeteksen kehittymisessä, tutkimus osoittaa.
Vaikka tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti suomalaiseen väestöön, on tuloksilla laajempaakin merkitystä.
– Toivomme, että saavuttamamme tutkimustulokset auttavat muuttamaan asenteita ja lähestymistapoja paitsi raskausdiabeteksen tutkimukseen myös raskauteen kohdistuvaan tutkimukseen niin, että pystymme tulevaisuudessa edistämään äitien ja heidän vastasyntyneiden lapsiensa terveyttä, Widén toteaa tiedotteessa.