Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle: "Mikään työhyvinvoinnin kokemuksista ei kohentunut"

Vuoteen 2019 verrattuna työuupumuksen riskiryhmä on noin viisi prosenttiyksikköä suurempi. Noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään.

– Mikään tutkituista työhyvinvoinnin kokemuksista ei ole kohentunut. Lasku on korkeintaan tasoittunut viimeisen parin vuoden aikana. Ei tässä ole juuri ilon aiheita. Erityisesti työuupumuksen vähentäminen ja monilla lisääntynyt yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.

Lue myös: Valtio aloitti lähes 5  000 ihmistä koskevat yt-neuvottelut

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon enemmän hyvinvoinnin puolesta ja se voidaan tehdä työoloja parantamalla yhdessä työntekijöiden kanssa.

Pitkään jatkuva etätyö voi johtaa tylsistymiseen

Aiemmin on näyttänyt siltä, että osittainen etätyö on tukenut parhaiten työhyvinvointia. Erot ovat nyt tasoittuneet, sillä myönteistä kehitystä näkyy pelkkää etätyötä tekevillä, mutta osittaisessa etätyössä työn imu on pudonnut kokoaikaisen etätyön tasolle.

Lue myös: SAK-pomo tylyttää hallitusta ehdotuksesta palkattomasta sairauspäivästä: ”Lähtee siitä, että duunarit on lusmuja”

– Tietyissä elämäntilanteissa kotona työskentely säästää aikaa ja voimia, ja se näkyy tässä tutkimuksessa kroonisen työväsymyksen lievänä laskuna. Toisaalta pidemmän päälle jatkuvassa etätyössä voi ilmetä tylsistymistä ja mielekkyysvajetta, Hakanen sanoo.

Tutkimuksen mukaan alle 36-vuotiaista työntekijöistä yksinäisyyttä tuntee joka kolmas. Yksinäisyyden kokemus on kasvanut miehillä ja etätyössä, ja joka kolmas etätöitä tekevä kokee yksinäisyyttä.

– Yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste, joka pitää ottaa vakavasti. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointiamme ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin. Työpaikoilla on hyvä jatkaa vuoropuhelua ja kokeiluja parhaista käytännöistä, joilla yhdistetään työntekijän autonomian ja yhteisöllisyyden kaipuu ja hyödyt työnteolle ja hyvinvoinnille, Hakanen sanoo.