Valtaosa suomalaisista haluaisi jatkaa etätöissä, mutta ei päivittäin – pakotettu etätyö on lisännyt tylsistymistä

– Meidän näkemyksemme pohjalta näyttää siltä, että niin sanottua hybridityötä eli läsnätyön ja etätyön yhdistelmää tekevien työhyvinvointi on vähän paremmalla tolalla kuin pelkästään etä- tai läsnätyötä tekevillä, sanoo STT:lle Salla Toppinen-Tanner, joka johtaa Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikköä.

Koronan vuoksi pakotettuun etätyöhön liittyy myös kielteisiä vaikutuksia, kuten tylsistyminen, kotoa tulevat keskeytykset ja yhteisön puuttumisen kokemus. Hyviä puolia ovat taas keskittymisen helpottuminen ja ajan säästäminen, kuten se, että aamuisin voi nukkua pitkään.

– Hybridimalli vaikuttaa potentiaalilta työnteon mallilta, mutta tutkimuksia toimivista työjärjestelyistä tarvitaan. Eli se, miten saadaan hyödyt käyttöön, mutta hallitaan haittoja.

Lue myös: Kaupunkien keskustojen elinvoima hiipuu edelleen – korona on ollut "hetkellinen shokki"

Viikottainen etätyömahdollisuus suosituin

Myös Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi jatkaa ainakin osittain etätöissä pandemian jälkeen. Kyselyyn vastasi noin 1 000 suomalaista maaliskuussa. 

Harvempi kuin joka viides (18,3 prosenttia) haluaisi tehdä etätöitä joka päivä. Eniten vastaajat (43 prosenttia) suosivat mahdollisuutta tehdä etätöitä viikoittain.

Samoja työhyvinvoinnin ulottuvuuksia mittaa myös Työterveyslaitoksen kehittämä tuore työhyvinvointitesti, johon vastasi 35 000 ihmistä toukokuussa. Alustavasti näyttää siltä, että hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkkää läsnä- tai etätyötä tekevät.

Kaikilla aloilla ei luonnollisesti voi tehdä etätöitä. Siksi Työterveydenlaitoksen mukaan on tärkeää seurata myös, millaisia vaikutuksia koronalla on näihin aloihin esimerkiksi koronan aiheuttaman lisäkuormituksen vuoksi.

Pakotetun etätyön ongelmat näkyvät etenkin nuorilla

Niin sanottu pakotettu etätyö on lisännyt huonosti vointia töissä etenkin nuorilla, joiden hyvinvoinnista tutkimukset ovat antaneet huolestuttavia tuloksia. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -kyselyn mukaan nuoret eli alle 36-vuotiaat kokevat tällä hetkellä eniten työuupumusta ja vähiten työn imua. 

Tutkimuksessa on selvitetty työväestön hyvinvointia eri ajankohtina tehdyissä kyselyissä joulukuusta 2019 loppuvuoteen 2020, ja hanke jatkuu vielä ainakin syksyyn. Tähän mennessä kaikkiin kolmeen pitkäaikaiskyselyyn on vastannut noin 757 töissä ollutta vastaajaa.

Toppinen-Tanner sanoo, että nuoret ovat kokeneet eniten muutoksia siinä, kokevatko he saavansa reilua kohtelua. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että nuoret tarvitsevat työkokemuksensa määrän vuoksi työssä enemmän tukea ja palautetta kuin kokeneemmat työntekijät.

– Itsekin olen huomannut, että kun meillä on aloittanut uusia työntekijöitä, on todella vaikeaa välittää kokonaisvaltainen kuva organisaatiosta ja sen toiminnasta, jos ei pääse toimistolle.

Lisäksi diginatiiveille nuorille uudet etätyötavat eivät ole tarjonneet samalla tavalla uusia oppimisen mahdollisuuksia.

– Nuoret eivät kokeneet oppineensa uusia työtapoja, mikä oli koko väestöllä voimavara etätyösiirtymässä, Toppinen-Tanner sanoo.

Lue myös: STTK: Koronan myötä lisääntyneen etätyön ohjeistus saatava ajan tasalle – tulee nousemaan esiin syksyn sopimusneuvotteluissa

Myös tylsistyminen lisääntynyt

Myös koko työväestön keskuudessa tylsistyminen on lisääntynyt koronaa edeltävästä ajasta. 18 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa tylsistymistä päivittäin.

Myös työuupumuksen on katsottu lisääntyneen hieman.Yli puolet on kokenut itsenäisen päätöksenteon lisääntyneen, mutta 24 prosenttia totesi, että esimiehiltä saadun tuen on koettu vähentyneen.

Yleisesti etätyö on kohentanut lukuisien suomalaisten kokemuksia työelämästä, mutta samalla se on luonut uudenlaisia kuormituksia ja konflikteja. Organisaation näkökulmasta on syntynyt tuottavuutta, tehokkuutta ja sitoutumista.

–  Seurauksena ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää: kasvaneesta kuormituksesta on selviä merkkejä. Ensin kuormitus nakertaa henkilöstöä, pian myös organisaatioita, vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta arvioi.

"Ensi syksyn näkymät vielä sumuisia"

Ylipäätään on todennäköistä, että työ muovautuu kohti uutta. Koronan katsotaan lähinnä nopeuttaneen tätä kehitystä, jossa työ on entistä vähemmän paikka- ja aikasidonnaista.

Siirtymisen etätöihin kuvataan olleen Suomessa huipputasoa. Tähän vaikutti muun muassa se, että enemmistöllä miljoonasta etätyöläisistä oli riittävä osaaminen ja toimistotyöhön soveltuvat kodit.

–  Suomella on nyt hyvät edellytykset kehittyä edelläkävijämaaksi, jossa etä- ja hybridityötä tehdään työhyvinvointia ja tuottavuutta yhtäaikaisesti edistävällä tavalla, Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta arvioi tiedotteessa.

Tämä vaatii kuitenkin myös tarkkaa suunnittelua. Työpaikoilla tulee miettiä, mikä on kullekin työyhteisölle tai työntekijälle paras tapa toimia.

Työterveyslaitos muistuttaa, että etenkin ensi syksyn näkymä on koronan osalta sumuinen, ja siksi työelämän ratkaisujen on syytä perustua valppaaseen, päivittyvään riskinarviointiin.

– Uudessa tilanteessa tarvitaan uusia toimintatapoja, koulutusta ja pelisääntöjä. Etätyössä on samankaltaisia kielteiseksi koettuja piirteitä kuin alustatyössä: eristyneisyyttä ja joustavuusvaatimusten luomaa hyvinvoinnin heikentymistä, Husman jatkaa.