Vielä viime kesänä etätyö oli yhteydessä yksinäisyyteen ja tylsistymiseen. Nyt etätyötä tekevät kokivat vähemmän työkuormitusta ja työristiriitoja.
Etätyön vaikutuksessa työhyvinvointiin on tapahtunut käänne, kertoo Työterveyslaitoksen seurantatutkimus.
Etätyöstä ei löytynyt enää työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, joita oli aiemmin havaittu.
Puolivuosittain tehtävässä tutkimuksessa huomattiin kesällä 2024, että etätyö vaikutti mahdollisesti kielteisesti työhyvinvointiin.
Tuolloin etätyö oli yhteydessä esimerkiksi yksinäisyyteen ja työssä tylsistymiseen. Uusimmassa, loppuvuodesta 2024 kerätyssä aineistossa kielteisiä yhteyksiä ei enää havaittu.
Hankkeen yhtenä tutkijana toimiva tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta kertoo STT:lle, että etätyötä tekevät kokivat vähemmän työkuormitusta, työristiriitoja ja tunnehallinnan häiriöitä. Tunne reilusta kohtelusta työssä oli yhteydessä etätyön tekemiseen.
– Tämä on kuvaileva raportti, joten emme pysty vielä selittämään, mistä tämä johtuu. Puolen vuoden päästä on kiinnostavaa nähdä, että onko tässä jotain pysyvämpää, Hakanen toteaa.
Vähäisempää fyysistä kuormitusta
Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten etätyön tekeminen ennustaa hyvinvointia työssä. Tämän osalta ei nähty paljoakaan positiivisia muutoksia. Etätyö ennustaa kuitenkin pidemmällä, puolen vuoden aikavälillä vähäisempää fyysistä kuormitusta työssä.
Pidemmällä aikavälillä etätyö ei ole siis vaikuttanut juurikaan positiivisesti tai negatiivisesti puoleen tai toiseen. Se voi Hakasen mukaan kertoa siitä, että on sopeuduttu uuteen normaaliin: maailmaan, jossa etätyö on osa arkipäivää.
– On myös mahdollista, että työpaikoilla on löydetty etätyötä tukevia käytäntöjä, jotka ylläpitävät ihmisten hyvinvointia ja työmotivaatiota, hän kertoo.
Hakanen tähdentää, että ei voida puhua suoraan, miten paljon etätyö on vaikuttanut työhyvinvoinnin kehitykseen. Muutoksen taustalla on monia muitakin mahdollisia tekijöitä. Suomalaisten työolot ovat tutkimuksen perusteella pysyneet pitkälti samana puolen vuoden takaiseen.
– Mahdollisuudet oppia työssä ovat kuitenkin heikentyneet jonkin verran. Se on tietysti työhyvinvoinnille merkityksellinen asia ja näkyy erityisesti työn imun osalta.
Etätyön tuottavuutta vaikea arvioida
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertoo, että etätyön vaikutusta työn tuottavuuteen on hankala mitata.
– Kyselytutkimusten perusteella etätyötä tekevät näkevät itse, että heidän työn tuottavuutensa on lisääntynyt. On aika tyypillinen näkemys, että he voivat keskittyä rauhassa enemmän, kun kotona on vähemmän häiriötekijöitä kuin toimistolla.
Alasoini sanoo, että vaikka työn tuottavuuden lisääntyminen etätyössä olisi yksilötasolla mitattuna totta, ei se välttämättä näy koko työpaikan tuottavuudessa.
– Organisaation tuottavuus riippuu aika paljon siitä, miten tehdään yhteistyötä, miten ihmisten työpanosta koordinoidaan keskenään, miten ihmiset oppivat toisiltaan ja miten kehitellään uusia ideoita ja innovaatioita. Kaikki tämä voi heikentyä, jos tavataan kasvokkain vähemmän, hän sanoo.
Etätyön Alasoini näkee hyvänä asiana, jos etätyötä johdetaan ja organisoidaan hyvin. Sähköiset kommunikointivälineet ovat avainasemassa.
– Toiset työt sopivat ehkä paremmin etätyönä tehtäväksi ja ihmisten välistä vuorovaikutusta tarvitsevat tehtävät taas toimistolla.
Hybridityön hyvänä puolena Alasoini näkee sen, että se pakottaa organisaation kehittämään uusia työskentelytapoja ja teknologisia ratkaisuja.
Työhyvinvoinnin lasku pysähtyi
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksessa havaittiin myös, että työhyvinvoinnin lasku on taittunut. Suomalaisten työhyvinvointi ei ole siis heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin yhä heikommalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.
Uusimmassa tutkimusraportissa kerrotaan myös, että nuorista aikuisista joka kolmannella on työuupumusoireita. Lisäksi esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.
Seurantatutkimuksessa tarkastellaan tällä kertaa muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024.
Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tutkimusraportin mukaan tilastollisten analyysien tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan tulosten edustavuuden vahvistamiseksi.