Loma on ihmisen parasta aikaa, mutta moniin lomakohteisiin matkustamiseen liittyy nykyään yhä enemmän ristiriitaisuuksia.
Tunnettu matkaopasvalmistaja Fodor's listasi vastikään kohteita, joihin ei pitäisi matkustaa tänä vuonna.
Tuolle listalle päätyivät meiltä Euroopasta Espanjan Barcelona, Mallorca ja Kanarian saaret sekä Portugalin Lissabon ja Italian Venetsia.
Erityisesti Espanjassa ja Portugalissa ongelmaksi on muodostunut paikallisten vastustus turismia kohtaan, koska monet kohteet ovat muuttuneet turismin myötä paikallisille hyvin kalliiksi elää ja asua.
Lue lisää: Espanjalta kova päätös suomalaisten suosikkikohteissa
Paikalliset pusketaan pois vuokramarkkinoilta
Espanjassa hallitus on juuri aloittanut toimet majoituspalvelu Airbnbtä vastaan hintojen nousun ja liikaturismin hillitsemiseksi. Hallitus vaatii Airbnbtä poistamaan lähes 66 000 vuokrakohdetta suomalaistenkin suosimissa matkakohteissa.
Matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen sanoo, että vuokraamalla matkailijoille asuntoaan vuokranantaja voi saada 100 euroa yöstä. Jos asunnolla on tarpeeksi Airbnb-asiakkaita kuussa, kuukausivuokralainen ei voi millään tuottaa yhtä hyviä tuloja vuokranantajalle.
– Tämä on johtanut siihen, että vähitellen paikalliset pusketaan pois näiltä alueilta, jotka ovat kaikkein kiinnostavimpia matkailijoille.
– Ja tietysti myös matkailun tuomat ongelmat näille alueille, jotka on kaavoitettu ja ajateltu paikallisten elinalueiksi. Että sinne tulee niitä juhlivia, meluavia ja roskaavia matkailijoita. Ja tämä varmasti herättää myös närää paikallisyhteisöissä, Pesonen sanoo.
Lue myös: Rovaniemeläiset marssivat Airbnb-lakiehdotusta vastaan
Työllisyyttä paikallisille hotelleista
Kysyimme matkanjärjestäjiltä, miksi näihin kohteisiin yhä matkustetaan.
Tuin mukaan he eivät määrittele, kuinka paljon matkailijoita kuhunkin kohteeseen tulisi tulla – se on heidän mielestään paikallisten viranomaisten päätettävissä.
Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen sanoo, että he eivät käytä Airbnb:tä, vaan heillä on omia hotelleja omine henkilökuntineen, millä koetetaan myös tuoda työllisyyttä paikallisille.
– Vastuullisuuskysymys on tosi iso, ja se on matkailualalla ollut esillä jo vuosia. Tietenkin matkailuala jättää oman jalanjälkensä. Mutta toisaalta myös monissa kohteissa vuosien varrella me olemme yhteistyössä viranomaisten kanssa pystytty kehittämään sitä toimintaa paikallisesti, Virtanen sanoo.
– Muun muassa jätteiden kierrätystä, mikä ei ole niin tunnettua, eikä monessakaan paikassa ole sitä teknologiaa niin kuin meillä ehkä Suomessa on.
Paikallinen talous kärsisi massapysähdyksestä
Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti sanoo, että jos tulisi pandemian kaltainen massapysähdys, se vaikuttaisi radikaalisti paikalliseen elinkeinoelämään ja ihmisten toimeentuloon.
– Esimerkiksi Kanarian saarilla meni yrityksiä konkurssiin. Perheet kokivat ihan oikeasti hyvin konkreettisesti sen, mitä tarkoittaa jos heidän pääelinkeinonsa ei enää toimi.
– Eli tämä ei ole ihan yksiselitteinen asia, että kehotetaan olla matkustamatta tiettyihin kohteisiin. Sillä voi olla todella radikaaleja vaikutuksia sille kohteelle, Mäki-Fränti sanoo.
Häntä harmittaa, että matkailu nousee esiin usein ikävien asioiden kautta, ja pitää tätä mahdollisuutena tuoda esiin sitä, kuinka paljon matkailualalla tehdään.
– Muun muassa Espanja, joka nousee usein esiin liikaturismikeskusteluissa. Siellä tehdään todella paljon kestävän matkailun eteen.
Matkatoimistojen ratkaiseva rooli
Pesonen huomauttaa, että matkatoimistot ovat brändejä, joiden täytyy pitää huolta itsestään, asiakkaistaan ja paikallisyhteisöstä.
– Joten erityisesti näillä matkatoimistobrändeillä on motivaatiota järjestää mahdollisimman kestäviä matkustusvaihtoehtoja näihin heidän kohteisiinsa, hän sanoo.
– Sillä tavalla heillä saattaa olla ratkaiseva rooli tässä yhtälössä.