Venäjän hyökätessä Ukrainaan hybridivaikuttamista ja informaatiosotaa käydään muuallakin. Ja se kohdistuu myös suomalaispoliitikkoihin ja poliittisiin vaikuttajiin, asiantuntijat muistuttavat Uutisaamun haastattelussa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Suomen paitsi panostamaan puolustukseen Puolustusvoimien osalta, myös vahvistamaan kyberturvallisuuttaan mahdollisten kyberhyökkäysten varalta.
Lisäksi tietoutta systemaattisesta hybridivaikuttamisesta on lisätty niin Suomen valtionjohdon kuin kansalaistenkin osalta – erityisesti vilkkaan Nato-keskustelun vuoksi. Venäjä ei halua Naton laajenevan laajemmalle itää, mutta samalla suomalaisten kanta Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on muuttunut nopeasti entistä myönteisempään suuntaan.
Lue myös: Puolustusministeri Kaikkonen MTV:n Uutisextrassa: Keskusta saattaa tarkistaa kantaansa Nato-myönteisemmäksi jo lähiaikoina
Lue myös: Näin Li Andersson puhui Nato-jäsenyydestä linjapuheessaan – "Suurin muutos vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa"
Siksi etenkin Venäjän masinoimiin vaikuttamisyrityksiin on syytä varautua, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.
– Jos puhutaan kyberhyökkäyksistä, meidän täytyy olla valmiina ymmärtämään se, että Venäjältä tai Venäjää tukevilta ryhmittymiltä saattaa Suomeen kohdistua lähiaikoina vakaviakin kyberhyökkäyksiä, Limnéll sanoo painokkaasti Uutisaamussa.
Ovatko suomalaispoliitikot Venäjän hybridivaikuttamisen kohteina?
Ovat, kunnallispolitiikassa aktiivisesti vaikuttava Limnéll tietää kertoa. Hänen mukaansa vastikään julkaistun kyselyn mukaan enemmistö kansanedustajista kokee painostusta.
– Sanoisin jokaiselle keskeiselle poliittiselle päättäjälle ja kansanedustajalle tässä hetkessä, että tällaiseen on syytä varautua. Jopa kovempaankin mustamaalamiskampanjointiin tai outoihin tietovuotoihin, Limnéll ohjeistaa.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: Suurin osa Suomen europarlamentaarikoista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kansanäänestystä ei kaivata
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:01
Ennen oli paremmin?
F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan digitalisaatio on tuonut hybridivaikuttamiseen omat lonkeronsa.
– Vakoilu ja tiedustelu ovat muuttuneet kovasti. Tämähän vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja vaikuttajiin erityisesti, hän korostaa.
Ennen kaikki oli salassa paperilla tai asioista keskusteltiin kasvotusten. Nykyään keskustelua käydään puhelimitse ja erilaisten tietojärjestelmien kautta, jolloin tieto on dataa, johon voi päästä käsiksi ulkomailtakin käsin.
– Tämä meidän poliittisten päättäjienkin on ymmärrettävä, Hyppönen toteaa.
Miten pitkälle Venäjä on valmis menemään, mitä tulee suomalaispoliitikkojen painostamiseen?
Hyppösen mukaan kaikki on mahdollista, vaikkakin suorilla uhkauksilla Venäjä tuskin pääsisi tavoitteisiinsa.
– Tässä tilanteessa pelko ja pelottelu ehkä ajaisivat Suomea nopeammin tai suoremmin hakemaan turvaa Natosta, hän mainitsee esimerkkinä.
Lue myös: Nämä ovat Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet, arvioi kannattaja ja vastustaja: "Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle"
9:30