Suomalaisten geenisilta rakennettu Ruotsiin ja Viroon

Suomalaisista kainuulaiset ovat maantieteellisesti kaikkein kauimpana muusta Euroopasta. Länteen suomalaisten geenisilta kulkee Ruotsin kautta ja itään yllätyksellisesti Viron eikä Venäjän kautta, kuten aikaisemmin ajateltiin. Tiedot yllättivät myös tutkijat.

- Suomi on geneettisesti aikalailla erilainen kuin muu Eurooppa. Suomalaisten perimä on esimerkiksi erilainen kuin meitä lähellä asuvien venäläisten. Ja sitten on tämä kieliyhteys, sillä Unkariin me emme näe minkäänlaista geneettistä yhteyttä, selventää vanhempi tutkija Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Myös suomalaisten välillä on Ripatin mukaan suuria eroja.

- Tästä selviää, että Itä-Suomessa asuvat savolaiset ja kainuulaiset poikkeavat esimerkiksi länsisuomalaisista, Vaasan seudusta tai Varsinais-Suomesta. Toisaalta tutkimus kertoo myös siitä, että Helsingin seudulla ollaan hyvin sekoittuneita. Me helsinkiläiset olemme aikojen kuluessa muuttaneet kuka mistäkin. Geenien suhteen helsinkiläiset edustavat oikeastaan koko Suomea.

Tavallisille suomalaisille Geeniatlaksesta on tutkijan mukaan hyötyä hyvin konkreettisesti.

- Osaa näistä materiaaleista on vuosien saatossa jo käytetty paljon terveystutkimukseen. Nyt me tuomme laajassa mittakaavassa geneettisen informaation mukaan. Se on jo lähellä, että me pikkuhiljaa ymmärrämme suomalaisia kansantauteja sekä perimä- ja elintapavaikutuksia niihin. Se tulee olemaan se suurin läpimurto tulevaisuudessa.

Syöpä selville veritestillä

Jo nyt on väläytelty esimerkiksi syövän löytymistä pelkällä veritestillä. Tutkijan mukaan tämä ei ole kaukana.

- Joidenkin tekijöiden osalta me itse asiassa olemme jo siellä. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssitesti perustuu geenitestiin. Meidän ei enää tarvitse juoda sokerilitkua vaan tauti pystytään toteamaan yksinkertaisella geenitestillä.

Suomalaiset ovat jo vuosia olleet geenitutkimuksen huipulla, ja alan kehitys on ollut huimaa.

- Kymmenen vuotta sitten meillä oli mahdollisuus mitata joitakin satoja geenejä kerralla. Nyt murto-osalla kustannuksista pystytään lukemaan satojatuhansia geenimerkkejä. Kohta pystytään lukemaan koko perimä läpi. Se mullistaa tiedon, joka meillä ylipäätään on.

40 000 suomalaisen perimätiedon sisältävä Geeniatlas on koostettu viime viikolla edesmenneen akateemikko Leena Peltonen-Palotien ohjauksessa.

- Se työ, mitä Leena on tehnyt geenitutkimuksen eteen, on täysin poikkeuksellista, mittaamatonta. Tämän työn jatkaminen on todella tärkeää, Ripatti lisää.