Vähiten ansaitsevat suomalaismiehet kuolevat keskimäärin 9,9 vuotta nuorempina kuin parhaiten ansaitsevat miehet. Ero on kasvanut vuosi vuodelta.
Lääketieteellisen sosiologian professori Ossi Rahkonen Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta pitää suurimpina suorina syinä tähän alkoholia ja tupakkaa.
– Ainakin suomalaisilla miehillä elinolot, raskaat työt tai työttömyys, alkavat näkyä elintavoissa. Yksi pahimpia on alkoholinkäyttö. Se lisääntyy tai muuttuu terveyttä haittaavammaksi, että juodaan paljon kerralla. Se selittää paljon elinajanodotteen eroista miehillä.
Naisilla ero on selvästi pienempi, 4,9 vuotta.
"Me puramme vaivamme viinaan"
Eri tuloluokissa olevien elinajanodotteen eron kasvu on kansainvälinen trendi, mutta Suomessa miesten elinajanodotteen ero on tuntuvasti suurempi kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin.
– Sitä selittää hyvin paljon suomalaisten miesten alkoholinkäyttö. Me puramme jotenkin ne erilaiset vaivamme viinaan, ja viinan kautta se näkyy terveyshaittoina, Rahkonen pohtii.
Suomessa tuloerot ovat kansainvälisesti vertailtuna pienet, mutta silti Rahkonen näkee elinajanodotteen erojen takana eriarvoisuuden. Hänen mukaansa isot yhteiskunnalliset erot kasvavat koko ajan.
– Vaikka meillä koulutus on suht tasa-arvoista, on kuitenkin eriarvoista, ketkä pääsevät lukioon ja ketkä jaksavat jatkaa yliopistoon tai keillä on mahdollisuus siihen. Myös töihin pääsy on eriarvoista, hän listaa.
Huonommat elinolot ja raskaammat työolot tai työttömyys näkyvät huonona terveytenä.
– Terveyserot ovat isot, ja ikävä kyllä näyttää nyt siltä, että ne eivät ainakaan kavennu.
Lapsiperheitä tärkeä tukea
Todellinen syy eriarvoisuuteen lähtee Rahkosen mukaan jo lapsuudesta.
– Kaikki perheet eivät ole samanlaisia. Toisissa elämä on vaikeampaa kuin toisissa. Toista lasta tuetaan enemmän. Hänellä on paremmat mahdollisuudet pärjätä koulussa, mennä lukioon kuin toisella. Siinä se ero alkaa jo tulla. Sitten vasta alkaa se mahdollinen alkoholinkäyttö.
Rahkosen mukaan suurten terveyserojen vähentäminen alkaisikin jo lapsiperheiden tukemisesta.
– Emme voi poistaa alkoholia tai tupakkaa, ellemme poista huonompia elinoloja tai hankalampaa lapsuutta, koska ne aiheuttavat alkoholinkäytön. Tietysti voimme tukea alkoholin käytön vähenemistä esimerkiksi sillä, että sen saatavuus on hankalampaa ja hinta on korkeampi.
Etsivä terveydenhuolto avuksi?
Suomessa on Rahkosen mukaan suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsisivat terveydenhuoltoa, mutta jostain syystä terveydenhuolto ei heitä tavoita. Suomeen pitäisikin hänen mielestään perustaa etsivän sosiaalihuollon tueksi etsivä terveydenhuolto.
– Hoidettaisiin niitä, jotka eivät ymmärrä tai pääse terveydenhuollon piiriin. Ehkä uusi sote voisi auttaa siinä.
Rahkosen mukaan terveydenhuolto paikkaa muun yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tuottamia pulmia, eikä oikeastaan voi tehdä paljon elinajanodotteen erojen muuttamiseksi.
Poliitikot sen sijaan voivat tehdä paljonkin. Hän toivoisi, että poliitikot verotuksen avulla vaikeuttaisivat muun muassa alkoholin ja tupakan saatavuutta ja estäisivät tuloerojen kasvua. Kaikkein tärkeintä perheiden tukemisen lisäksi olisi kuitenkin kiinnittää huomio nuoriin.
– Kaikki nuoret pitäisi saada käymään koulua tai menemään töihin. Tulevaisuutta ajatellen isoin ongelmaryhmä ovat ne tuhannet nuoret, joilla koulu jää kesken tai jää hyvin lyhyeksi ja he ovat sitten työttömiä eivätkä työllisty koskaan. Silloin vaihtoehdot ovat aika vähissä.
"Ei rakettitiedettä"
Rahkonen uskoo, että näin vaalien alla poliitikot ovat erityisen valmiita kuuntelemaan tällaisia ehdotuksia. Rahkonen pitääkin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa tänään esitelmän Miten terveyseroja saadaan kavennettua? -tapahtumassa, jossa kohtaavat poliitikot ja tutkijat.
– Monta laatikkoa pitäisi pystyä siirtämään, että maailma muuttuisi vähän paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Se on helposti tehtävissä, jos poliitikot vain sitä haluavat, Rahkonen vakuuttaa.