Suomalaisten elämänlaatu toiseksi parasta maailmassa – kritiikkiä korkeista itsemurhaluvuista

Viisumivapaa risteily Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Viipuriin m/s Carelia laivalla. Suomen ja Venäjän rajalinja keskellä Nuijamaajärveä. Suomi vasemmalla ja lippu on laivan perässä. (Lehtikuva)
Pyyhkeitä Suomelle tuli muun muassa korkeista itsemurhaluvuista, muita alhaisemmasta elinajan odotteesta sekä sukupuolten epätasa-arvosta toisen asteen koulutuksessa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Suomi on sijoittunut toiseksi kuluvan vuoden sosiaalista kehityksen indeksiä ja kansalaisten elämänlaatua mittaavalla listalla. Listan kärkipaikalla on Tanska. Kolmossijan jakoivat Norja ja Islanti. Ruotsi oli kahdeksas.

    – Tanskaa on pitkään ylistetty sen menestyksekkäästä hyvinvointipolitiikasta ja elämänlaadusta. Vaikka sen menestys tämän vuoden listalla ei ole yllätys, se on silti vaikuttavaa, ja toimii mallina muille maille siinä, mikä toimii sosiaalisissa järjestelmissä, sanoi tutkimuksen tehneen Social Progress Imperative -järjestön johtaja Michael Green.

    Tanskan suoritus oli järjestön mukaan erityisen merkittävä sen takia, että maan bruttokansantuote asukasta kohti on huomattavasti alempi kuin esimerkiksi taakse jääneillä Norjalla ja Yhdysvalloilla, joka oli listalla vasta 18:s.

    Suomea ylistettiin raportissa muun muassa uskonnon- ja valinnanvapaudesta, erinomaisesta perusterveyden- ja äitiyshoidosta sekä erittäin alhaisesta lapsikuolleisuudesta. Tutkimukseen valituista 50 indikaattorista Suomi oli ykkösenä 16:ssa.

    Pyyhkeitä Suomelle tuli muun muassa korkeista itsemurhaluvuista, muita alhaisemmasta elinajan odotteesta sekä sukupuolten epätasa-arvosta toisen asteen koulutuksessa.

    Sosiaalisen kehityksen indeksissä vertaillaan yhteiskunnan tärkeitä kehitysalueita. Menetelmän kehitti professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat 50 mittariin.

    – Pelkkä talouskasvu ei riitä yhteiskuntien kehittymiseen ja siihen, että kansalaisten elämänlaatu paranee. Todellinen menestys ja kestävä kasvu vaativat sekä talouskasvua että sosiaalista edistystä, Porter muistutti.

    Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 127 maata. 

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •