"Suomessa lapsettomuus saattaa olla maailman korkeinta": Väestöprofessori perusteli hätkähdyttävän arvionsa MTV:lle

– Onhan se kova pudotus ja kokoajan tippuu tippumistaan. Suomessa jo pitkään lapsettomien osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, saattaa olla jopa maailman korkein, toteaa väestötieteiden professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta.

"Nämä ovat valtavia osuuksia"

Kolme neljäsosaa syntyvyyden laskusta liittyy siihen, että ensimmäisiä lapsia syntyy vähemmän. 

– 35-vuotiaista miehistä puolet on lapsettomia, naisista 35 prosenttia. Nämä ovat valtavia osuuksia. Myös korkeakoulutetuilla on kasvanut voimakkaasti lapsettomien osuus.

35 vuoden ikä indikoi jo elinikäistä lapsettomuutta. Professorin mukaan tilanteen vakavuutta väestörakenteeseen, hoivaan ja sosiaalisiin ongelmiin ei ole täysin ymmärretty.

– Meillä on elinikäistä lapsettomuutta ja puolisottomuutta ja näillä on yhteys huono-osaisuuteen. Tätä ei ehkä olla ymmärretty. Ja lenkkipalaverissa kollega kysyi, että kuka meidät hoitaa.

Moni voi psyykkisesti huonosti

Paljon puhutaan mielenterveysongelmista – onko tilanne se, että nuoret aikuiset voivat psyykkisesti huonosti, mikä johtaa siihen, että lapsia ei synny?

– Kyllä se on ihan varmasti osa tarinaa .

Entä onko myös niin, että yhä useampi ei ylipäätänsä halua elämässään lisääntyä?

– Kyse ei juurikaan ole siitä. Useimmin lapsettomuudessa on kyse siitä, että lapsitoive on olemassa, mutta se on lykkääntynyt. Kyselyjen mukaan heitä, joiden toivottu lapsiluku on nolla, on runsas 10 prosenttia. Se ei ole erityisen paljon kasvanut. 

"Monilla nuorilla aikuisilla identiteetin muodostus on hyvin vaikeaa"

Onko ihmisten yhä vaikeampaa sitoutua nykyään?

– Monilla nuorilla aikuisilla identiteetin muodostus on hyvin vaikeaa. On yhä vaikeampaa tehdä valintoja ja sitoutua niihin. Se näkyy hyvin parisuhteissa. Parisuhteita muodostuu, mutta ne liitot päättyvät yhä useimmin erilleen muuttoon ennen kuin ensimmäistäkään lasta syntyy. Ne eivät kestä.

Asiantuntija huomauttaa, että lapsettomuutta ei ratkaista nostamalla perhetukia, vaan tarvitaan laajasti panostuksia työllisyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen. 

– Koulutuksen yhteys perheellistymiseen ei ole kadonnut mihinkään.

– Jos ajatellaan sitä 35-vuotiasta sinkkua, niin eihän lapsilisän nostolla ole mitään relevanssia hänen perheellistymiseensä lähiaikoina.

Ehtiihän sitä, vai ehtiikö?

Jalovaara kertoo myös, että ihmisten tiedoissa on keskeisiä puutteita.

– Osa ihmisistä on tuskallisen tietoisia iän yhteydestä hedelmällisyyteen tuskastuttavan hyvin, osalla on epärealistisia käsityksiä. Miehillä tämä liittyy esimerkiksi siittiöiden laatuun ja lisäksi puolison valinnan mallit ohjaavat voimakkaasti. Lapsia saaneiden parien keskimääräinen ikäero on kaksi vuotta. 

– Sellainen, että 40-50 -vuotias mies ajattelee, että "ehtiihän sitä", on hankala. Alle prosentti isäksi ensi kertaa tulleista on yli 45-vuotiaita.

Lue myös: 

Katri, 45, käytti hedelmöityshoitoihin seitsemässä vuodessa pienen omakotitalon verran rahaa – lopputuloksena "maailman ihanin tyttö"