Vaikka suomalaisten säännöllinen alkoholinkäyttö on vähentynyt, ovat kirroosikuolemat edelleen Pohjoismaiden suurimpia.
– Alkoholinkäytön väheneminen ei ole näkynyt kirroosikuolleisuudessa. Sekä naisilla että miehillä alkoholiin liittyvät sairaudet ovat yksiä tärkeimmistä työikäisten kuolinsyistä, kertoo gastroenterologian professori Martti Färkkilä Helsingin yliopistosta.
Suomalaisten kirroosikuolleisuus onkin nelinkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Meillä on aika paljon tekemistä alkoholinkäytön vähentämisessä ja sen haittojen hoitamisessa, Färkkilä toteaa.
Yksi humalanhuuruinen ilta näkyy kehossa vielä pitkään
Absoluuttista totuutta ei ole olemassa sille, kuinka paljon aikuinen voi juoda alkoholia ilman haittavaikutuksia. Kohtuukäytössäkin on Färkkilän mukaan vaaransa.
– Kohtuukäyttö tutkitusti lisää suun alueen, ruokatorven ja suoliston syöpiä. Alkoholin käyttö myös heikentää sydämen toimintaa.
Yhden humalanhuuruisen illan jälkeen keho taistelee alkoholin jättämiä jälkiä vastaan vielä pitkään.
– Alkoholi vaikuttaa useita päiviä suorituskykyyn ja lisää työelämässä koettuja ongelmia, vaikutukset eivät siis rajoitu vain yhteen iltaan, Färkkilä toteaa.
Suomen käyrät ovat jyrkässä nousussa
Vaikka säännöllinen alkoholinkäyttö onkin vähentynyt, juovat suomalaiset yhä tappavalla tahdilla. Kun Etelä-Euroopassa alkoholinkäyttö on enemmän päivittäistä ja pientä, juodaan Suomessa harvemmin, mutta kerralla enemmän.