Suomalaismepit: EU kasvu-uralle – Venäjä-politiikka suurennuslasin alla

Keväällä Euroopan parlamenttiin valittiin 13 suomalaista europarlamentaarikoksi. Yhteensä parlamentissa työskentelee parlamentaarikoina 751 jäsentä 28 eri jäsenmaasta.

MTV Uutiset kysyi vuoden viimeisen täysistunnon aikana osalta suomalaismepeistä heidän jäljellä olevan vaalikauden tavoitteistaan. Seuraavan kerran Euroopassa äänestetään parlamenttivaaleissa noin neljän ja puolen vuoden kuluttua. 

– Täällä on paljon ihan uusia edustajia, ilmeisesti ainakin puolet. Koen, että kymmenen virkavuotta tässä talossa tekee sen, että pystyy tekemään jo aika paljon. Tulee jopa vähän liikaa vastuuta. Kehitysvaliokunnassa olen entisenä kehitysministerinä, kuten muuten Paavo Väyrynenkin (kesk.), keskeisenä toimijana ja pystyn sitä kautta vaikuttamaan EU:n kehityspolitiikkaan, Heidi Hautala (vihr.) kuvailee omia tavoitteitaan tuleville vuosille. 

Liisa Jaakonsaari (sd.) on työskennellyt Euroopan parlamentissa vuodesta 2009. Työ parlamentaarikkona on myös hänelle tuttua. Keväällä hänellä on tavoitteena seurata tiiviisti muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä vapaakauppaneuvotteluita. Lisäksi hän on mukana erilaisissa hankkeissa.

– Sisämarkkinavaliokunnassa (IMCO) tulen vastaamaan lainsäädäntöhankkeesta, jonka ideana on edistää tietojärjestelmien yhteensopivuutta sekä kansallisella että EU-tasolla. Tarkoituksena on uuden ohjelman avulla parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja vähentää yli rajojen tapahtuvan yhteistyön hallinnollisia kustannuksia, kuvailee Jaakonsaari. 

Talous seurannan kohteena

Kokoomuksen Petri Sarvamaa on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2012 lähtien. Hän on tällä hetkellä budjettivaliokunnassa varapuheenjohtajana ja lisäksi talousarvion valvontavaliokunnassa jäsenenä. 

– Työni tulee olemaan selkeästi taloudessa. EU:n rahankäyttöä täytyy tehostaa, se täytyy olla järkevämpää, ja myös sen valvominen täytyy olla järkevämpää. Me käytämme pelkästään maatalouden tarkastuksiin neljä miljardia euroa vuodessa.

RKP:n meppi Nils Torvalds mainitsee kevään työtavoitteekseen bioenergian. Torvalds on työskennellyt parlamentissa Sarvamaan tapaan vuodesta 2012. 

– Bioenergia tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana suuri asia, ja se liittyy vielä suurempaan asiaan, joka on energia- ja ilmastonmuutosesitykset. Lisäksi kalastuspolitiikka Itämerellä, budjetin seuraavat neuvottelut kaatuvat päälle, eli tekemistä riittää, hän kuvailee. 

Perusuomalaisten Jussi Halla-ahon tavoitteena on uutena meppinä panostaa valiokuntatyöskentelyyn ja hakeutua tehtäviin, missä pystyy vakiinnuttamaan oman asemansa. Halla-aho työskentelee kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa.

– Pyrin olemaan siellä keskustelun osapuolena ja perustelemaan mielipiteeni hyvin. Aion hakeutua sellaisiin tehtäviin muun muassa raportoinnissa, että pystyn kenties itse vähäisissä määrissä vaikuttamaan niiden sisältöön. Olen mukana muun muassa EU:n ulkorajahankkeessa varjoraportöörinä, eli pyrin pääraportoijan kanssa löytämään valiokunnassa yhteisen näkemyksen komissiolle.

Vasemmistoliiton edustaja parlamentissa, entinen liikenneministeri Merja Kyllönen toivoo tulevalle vaalikaudelle erityisesti sitä, että saa vietyä neljännen rautatiepaketin läpi. Ensimmäinen osa valmistui pari vuotta sitten. EU:n ehdotuksen tarkoituksena on avata kansalliset raideliikennepalvelut kilpailulle. 

– Paketti täytyy saada maaliin Suomenkin näkövinkkelistä. Meilläkin rautatiet vielä toimivat ja liikennöinnin pitää pystyä jatkumaan tulevina vuosina. Sen lisäksi toivon, että lähienergiahankkeet saataisiin vietyä eteenpäin niin, että Suomessakin nousisi joka niemeen ja notkoon vaihtoehtoista energiaa ja sitä kautta työtä, Kyllönen kertoo unelmatavoitteistaan.

Kokoomuksen edustaja Henna Virkkunen odottaa keväällä erityisesti Euroopan komission työohjelmassa mainittua digitaalisten sisämarkkinoiden pakettia. Se on Virkkusen mukaan erittäin tärkeä suomalaiselle kasvulle. 

– Työtä rytmittävät muuten omat valiokunnat. Olen teollisuus- tutkimus- ja energiavaliokunnassa ja samoin liikennevaliokunnassa. Siellä tavoitellaan monia asioita, ja itselle on tärkeintä, että Eurooppa saadaan kasvun uralle. 

Venäjää seurataan

Useat mepit ovat aktiivisia EU:n Venäjän-politiikassa. SDP:n Liisa Jaakonsaari on mukana varjoraportöörinä parlamentin Venäjä-strategian laadinnassa ja hän matkustaa Moskovaan keväällä Euroopan parlamentin Venäjä-valtuuskunnan ensimmäisen varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Myös Heidi Hautala seuraa parlamentissa aktiivisesti Venäjää, koska on Euronestin, eli Euroopan itäisen kumppanuuden yleiskokouksen puheenjohtaja. 

– Olen siis tiiviisti tekemisissä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät Moldovan, Ukrainan, Georgian, Valko-Venäjän, Azerbaijanin ja Armenian kysymysten parissa. Tavallaan mietimme sitä, miten voimme liennyttää esimerkiksi Ukrainan kriisiä, miten voimme tukea itäisen kumppanuuden valtioiden demokraattista kehitystä. Se on sellainen, mikä on paljon esillä.

Myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) korostaa EU:n roolia. Parlamentissa vuodesta 2004 työskennelleen mepin mielestä EU:n perusajatus on rauhan turvaaminen. 

– Hyvin ajankohtainen asia. Sen eteen on työskenneltävä myös parlamentissa. EU:ssa Venäjä-strategia tärkeää. EU:ssa pitäisi päivittää yhteistyötä nouseviin talousmahteihin. Suunta eteen, ei taakse.

Osa ehdokkaana myös eduskuntavaaleissa

Osa EU:n parlamentissa työskentelevistä mepeistä on ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa. Muun muassa Keskustan Paavo Väyrynen ja Perussuomalaisten Sampo Terho ovat ilmoittaneet asettuvansa ehdolle. Omaa ehdokkuuttaan vielä pohtii esimerkiksi Perusuomalaisten Jussi Halla-aho. 

– Tämä vaihtoehto on ollut esillä, mutta kerron omista suunnitelmistani tammikuun puolella, Halla-aho kertoo.

– Siinä tapauksessa, että jatkan parlamentissa, keskeinen painopisteemme tulee olemaan talousvaliokunnassa - missä itse olen, mutta myös kaikkien valiokuntien keventämisessä. Eli tämä sääntelyn purkaminen ja sekä yritysmaailmaa että yksilöä rasittavan säätelyn torjuminen. Toki myös se, että EU:lle ei tulisi antaa valtaoikeuksia, Sampo Terho kertoo omista tavoitteestaan.

– Jos palaan kotimaahan, niin työ täällä tietysti loppuu. Jos taas jatkan täällä, niin aiheet, joiden parissa olen täällä työskennellyt, esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteet, transatlantinen yhteistyö kehityspolitiikassa Yhdysvaltojen kanssa ja Unionin oma-aloiteraportti globaaliroolin vahvistamisesta, jatkuvat. Varmasti uusia haasteita on edessä, mutta niitä pohdin kevään vaalien jälkeen, Väyrynen kertoo.