Ylilääkäri Hanna Nohynek oikoo monen rokottamattoman "terveen ja salskean nuoren" vaarallisen harhaluulon – "Se olisi ihmisten tärkeää tajuta"

1:09
Jos ei pysty ottamaan koronarokotetta, miten tulisi toimia? Ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa

Tilastojen valossa nuoret suomalaiset ottavat huonoimmin koronarokotteen – miksi näin? Ylilääkäri Hanna Nohynek listaa syitä MTV Uutiset Liven haastattelussa. 

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Asiantuntijat ovat olleet huolissaan rokotetahdin hidastumisesta. Tällä hetkellä rokotteiden ottaminen sakkaa pahimmin nuorissa ikäryhmissä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.  

– Tietysti osa 12 ikävuodesta vuodesta ylöspäin eivät ole saavuttaneet aikapistettä, jolloin toinen rokoteannos annettaisiin. Se selittää tätä osittain. 

Eikä tämä ole ainut syy ikäryhmän verkkaiseen rokotustahtiin.

Nohynekin mukaan taustalla voi olla esimerkiksi pitkät välimatkat rokotuspisteille tai työn aiheuttamat haasteet.

– Jos työnantaja tai muut aktiviteetit eivät salli päiväsaikaan menoa – voi olla logistisia haasteita, Nohynek listaa. 

Turun ja Tampereen yliopistojen tutkimuksen mukaan useat nuoret elävät Nohynekin mukaan siinä harhakäsityksessä, että koronavirus ei olisi vakava nuorelle ihmiselle. 

– Sehän ei pidä paikkansa.

Myös "terve ja salskea nuori" voi sairastua vakavasti

Nohynekin mukaan ”täysin terve ja salskea nuori ihminen” voi sairastua erittäin vakavasti. 

Ylilääkärin mukaan kyseessä on täysi arpapeli: Toiset nuorista ja perusterveistä ihmisistä sairastuvat vakavasti toiset taas säilyvät ilman sen suurempia oireita. 

– Keskimäärin toki on niin, että nuorempi ihminen sairastuu harvemmin vakavasti kuin vanhempi ihminen, mutta kukaan ei voi sitä omalta osaltaan tietää, miten tulee tapahtumaan.

– Se olisi ihmisten tärkeää tajuta. 

Rokottajia on, rokotteen ottajia ei niinkään

Koronarajoituksista ja -suosituksista luovutaan kokonaan, kun rokotekattavuus on Suomessa riittävän korkea.

Kattavuus on riittävä, kun yli 12-vuotiaista yli 80 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset.

– Kuntien kanssa keskustellessa ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että tahtotilaa on, rokottajia ja tilaisuuksia on tarpeeksi, kunhan ihmiset vain tulisivat.

– Miten ihmiset saataisiin hakemaan rokotteen, se on se tuhannen taalan kysymys, Nohynek toteaa. 

Ensimmäisen rokoteannoksen on tähän mennessä (9.10.) saanut 84,3 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Toisen annoksen saaneita on vastaavasta ikäryhmästä 73,3 prosenttia. 

THL:n tilastojen mukaan kaikissa ikäryhmissä on niitä, jotka ovat ottaneet vain yhden koronarokotteen. 

Ylilääkäri Nohynekin mukaan tämä voi osittain selittyä sillä, että osa suomalaisista on ehtinyt sairastaa koronaviruksen, jolloin yksi rokoteannos riittää ja toimii niin sanotusti tehosteannoksena.

Syitä toki voi olla monia muitakin, kuten pelko tai väärinkäsitys. 

1:02
Mitä tapahtuu, jos ei ota tehosterokotetta? Kuuntele THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin vastaus videolta!

Juttua muokattu 9.10.2021 kello 13.19: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että noin 28 prosenttia suomalaisista on ilman ensimmäistäkään rokoteannosta, vaikka jutussa piti lukea, että kyseinen osuus on ilman täyttä rokotesuojaa. Tänään ilman täyttä rokotesuojaa on noin 26,7 prosenttia. Juttuun muokattu tämänpäiväiset rokoteluvut, jotka on nähtävillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja