Tulevina vuosikymmeninä Etelä-Suomen suurien järvien jäät voivat jäädä kokonaan jäätymättä joinakin vuosina. Syynä tähän on ilmastonmuutos.
– Ehdottomasti jäät voivat jäädä kokonaan tulematta. Jos ajatellaan Etelä-Suomen suuria järviä, kuten Lohjanjärveä, se on melko iso ja syvä eteläinen järvi. Siksi on hyvin todennäköistä, että tulee olemaan vuosia, kun se ei jäädy ollenkaan, sanoo hydrologian professori, dosentti ja tietokirjailija Timo Huttula.
Järvivesien jäätymisen myöhästymistä ennustaa myös Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen.
– Viimeisen 20 vuoden aikana järvivesien jäätyminen on entisestään myöhästynyt ja jäät sulaneet entistä aikaisemmin.
Vaikutukset näkyvät Oulussa asti
Suomen järvivesien jäätymistä on tutkittu jo pitkään, joten muutoksia on helppo havainnoida. Huttulan mukaan jäätymisen myöhästymisestä on tilastollista tietoa useamman vuosikymmenen takaa. Esimerkiksi Kuopion Kallavettä on tutkittu 1830-luvulta lähtien. Tilastoinnin alussa järvi jäätyi jo marraskuun loppupuolella, mutta nyt jäätyminen on venynyt lähemmäksi joulua.
– Samantyyppistä kehitystä on näillä muilla suurilla järvillä. Oulunjärvellä jäätyminen on viivästynyt 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka noin kymmenellä päivällä, hän sanoo.
Hän arvioi, että tällä vuosisadalla vaikutukset näkyvät Etelä-Suomessa ja yltävät Ouluun asti.
– Lapin järvissä muutos näkyy tuskin samalla tavalla.
Vanhoissa tilastoissa järven jäätymiseksi on määritelty todennäköisesti se, että järvi on muodostanut yhtenäisen jääpeitteen. Yhtenäinen jääpeite tarkoittaa sitä, että koko näkyvä vesialue on jään peitossa, jolloin voi mitata ja ilmoittaa jään paksuuden.
Etelä-Suomestakin löytyy yhä jäätyviä järviä
Kokonaan ilman jäätä Etelä-Suomenkaan järvet tosin tuskin jäävät. Pienet järvet jäätyvät yleensä nopeammin ja helpommin kuin isot. Tämä johtuu siitä, että isot järvet ovat isoja lämpövarastoja, joiden jäähtyminen vie aikansa.
