Takana on jälleen surkea jäätalvi – salakavala kohva synnyttänyt vaaranpaikkoja ympäri maata: "Virtaukset voivat heikentää jäätä myös alhaalta päin"

Korhonen tutki väitöstyössään talvi- ja kevätkauden hydrologisia pitkäaikaismuutoksia ja niiden vaihtelua. Tällä hetkellä heikoimmat jäät ovat etelässä.

Korhonen kertoo, että kun verrataan 2000-luvun jäätalvia viime vuosisadan lopun keskiarvoihin, jopa yhdeksän talvea kymmenestä on ollut myöhäisempi jäätymisen ja aikaisempi sulamisen osalta.

Vaikka pohjoisessa Suomessa muutokset eivät ole niin suuria, niin Lapissakin on esimerkiksi tänä talvena mitattu keskimääräistä ohuempia jäitä.

– Tilastollisesti suurimmat erot ovat havaittavissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Etelässä suurimmat järvet ovat jäätyneet useina vuosina vasta tammikuun puolella, Korhonen toteaa.

Ilmaston lämpenemisellä on suuri vaikutus Suomen vesistöjen jäätymiseen.

– Lämpötilalla ja sääoloilla on suora vaikutus siihen, miten jää muodostuu. Jos ei ole pakkasta, niin jäätäkään ei muodostu. Ja jos alussa jään päälle sataa lumipeite, niin paremmin kantavan teräsjään muodostuminen pysähtyy.

Vallitseva jäätilanne vaihtelee paljon samassakin järvessä

Viimeisimpien mittaustulosten mukaan heikoin jäätilanne on Etelä-Suomessa. Jään kantavuus voi vaihdella merkittävästi samalla järvellä siitäkin huolimatta, että yhdessä kohtaa on saatu isoja mittaustuloksia. Erityisesti virtauspaikat voivat olla erittäin vaarallisia, SYKE:stä kerrotaan.

– Etelä-Suomessa suojasäät ja vesisateet ovat sulattaneet lunta jään päältä ja tämä heikentää jäitä. Lumen sulamisen takia joissa, puroissa ja ojissa virtaamat ovat kasvaneet, jotka lisäävät virtauksia järvien eri osissa. Virtaukset voivat heikentää jäätä myös alhaalta päin. Eli virtapaikoissa jäät ovat vaarallisia, SYKE:n hydrologi Heidi Sjöblom varoittaa.

Kohvajää heikentää jäitä ympäri Suomen

Kohvajää tarkoittaa sitä, kun jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

– Lappeenrannassa on Saimaan Lauritsalan mittauspaikalla koko talven ajan ollut selkeästi heikommat jäät kuin yleensä. Vaikka jään kokonaispaksuus on lähellä ajankohdan keskiarvoa, niin siitä hyvin pieni osa on kantavaa teräsjäätä. Siellä on jään rakennetta heikentävää lumisohjosta muodostuvaa kohvajäätä, Sjöblom kertoo.

Sjöblomin mukaan tilanne on samanlainen runsaslumisilla alueilla, Itä- ja Kaakkois-Suomessa, sekä paikoitellen Keski-Suomessa, jossa muun muassa Jyväskylässä on mittaajien mukaan esiintynyt paljon kohvajäätä.

– Esimerkiksi Tampereen Näsijärven mittauksissa on havaittu todella vähän jäätä verrattuna ajankohtaan. Viime viikolla mitattiin 21 senttiä, joka on 16 senttiä keskiarvoa vähemmän. Siellä jäätyminen oli myöhässä ja tuuli hajotti jäätä alkutalvesta, joka lykkäsi lopullisen jään vahvistumista entisestään.

Lapissakin keskimääräistä ohuemmat jäät

Pohjoisessa on perinteiseen tapaan hyvät jäät. Varsinkin Lapin itäosissa lunta on satanut tavallista vähemmän, joten teräsjää on muodostunut pakkasen ansiosta hyvin. Tosin Lapissa alkutalvi oli hyvin leuto, jonka takia jäät ovat paikoin ohuemmat kuin keskimäärin, mutta silti noin 40–60 senttiä, josta suurempi osa on teräsjäätä verrattuna maan etelä- ja keskiosiin.

Sjöblomin mukaan vallitseva sää vaikuttaa eniten jään kantavuuteen, vaikka viikonkaan auringonpaiste ei välttämättä merkittävästi heikennä jäitä. Tarkkana on kuitenkin syytä olla.

– Niin pitkään, kun jään päällä on lunta, niin se kantava jää ei pääse niin paljoa heikkenemään, ellei esimerkiksi veden virtaaminen syö jäätä alapuolelta. Mitä enemmän aurinko paistaa kevättä kohti, niin rakenne heikkenee aika nopeastikin, Sjöblom summaa.