Tällaisia ovat tulevaisuuden talvet: Etelä-Suomessa talvet jäävät historiaan, tilalle tulevat pitkät, harmaat syksyt

MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannaksen mukaan ilmastomuutoksen takia vuosisadan loppuun mennessä terminen talvi voi kadota kokonaan Etelä- ja Lounais-Suomesta. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötila ei enää laske pitkäksi ajaksi nollan alapuolelle.

Sellainen koettiin Helsingissä 2007–2008 talven aikana.

– Tuolloin ensimmäistä kertaa termisen talven määritteleminen ei tahtonut onnistua. Talvi tuli vasta maaliskuussa - vain yhdeksäksi päiväksi.

Vastaavanlaiset talvet uhkaavat yleistyä erityisesti meren rannoilla, kun meri pysyy lämpimänä ja jäättä. Tämä lämmittää ranta-aluetta ja viivästyttää talven tuloa.

– Saattaa käydä niin, että syksyistä tulee hyvin pitkiä. Yleinen trendi on se, että talven alku viivästyy ja vastaavasti lyhenee kevätpuolelta.

Mäntykannaksen mukaan tällä hetkellä hetkellä lämpimänä pitämämme talvi voi vuosisadan lopussa olla yleinen talven määritelmä.

Hetkessä talvet eivät muutu lämpimiksi. Mäntykannaksen mukaan parhaiten muutoksen voi havaita siitä, että talvet ovat yhä yleisemmin keskimääräistä lämpimämpiä, mutta välillä joukossa on myös kylmiä talvia.

– Niiden todennäköisyys kuitenkin pienenee tulevaisuudessa.

Hyvästit valkeille jouluille

Tilastoja tarkastelemalla käy ilmi, että 1800-luvun puolivälistä asti yksittäisistä kuukausista eniten ovat lämmenneet joulukuut – jopa viisi astetta. Suomen keskilämpötila on samana aikana lämmennyt reilut kaksi astetta.

– Siitä näkee, kuinka paljon muita vuodenaikoja enemmän talvet lämpenevät.

Lumettomista jouluista tulee jatkossa enemmän sääntö kuin poikkeus, varsinkin Etelä-Suomessa. Talvista tulee entistä harmaampia ja sademäärät kasvavat.

– Etelässä sateet tulevat yhä useammin vetenä. Lapissa taas sydäntalvi saattaa olla entistä lumisempi, kun valtaosa sateesta tulee lumena. Tämä voi olla valtti Suomen turismille. Kun muualta katoaa lumi, sitä löytyy vielä takuuvarmasti Suomen Lapista.

Talvitulvia ja heikkoja jäitä

Suomen järvet ovat jatkossa lyhyemmän aikaa jäässä, isoimpien järvien selät voivat jäädä kokonaan jäättömiksi.

– Talviaktiviteettien harrastaminen jäillä voi olla tulevaisuudessa entistäkin vaarallisempaa. Etelässä luonnonjäille ei ole enää menemistä.

Kun sademäärät kasvavat tulevina talvina, ne tuovat mukanaan talvitulvia.

– Sadanta kasvaa, mutta haihtuminen ei lisäänny, sillä auringon teho ei muutu talviaikana. Tämä on suht uusi ilmiö leveysasteillamme, joka kannattaa huomioida.

Hellekesiä ja pitkiä siitepölykausia

Suomen talvet lämpenevät vastasuudessakin arviolta puolet enemmän kuin kesät, mutta kesätkin jatkavat lämpenemistään. Viime kesä oli Mäntykannaksen mukaan hyvä esimerkki siitä, millaisia kesiä saattaa vastaisuudessa olla yhä enemmän.

– Todennäköisyys pitkille ja kuiville hellekausille kasvaa. Pitkäkestoiset säätyypit ja säätapahtumat sekä ääri-ilmiöt yleistyvät muutenkin. Erityisesti kuivuus on sellainen asia, johon ei Suomessa ole totuttu ja sitä kautta varauduttu. Sekin on yksi uhka tulevaisuudessa.

Kun talvet lyhenevät, kevät alkaa yhä aikaisemmin. Mitä enemmän on lumettomia ja jäättömiä talvia, sitä nopeammin kevät pääsee alkamaan.

– Keväällä kuluu paljon energiaa siihen, että aurinko sulattaa jään ja lumen. Vastaisuudessa lumen ja jään puuttuessa sama lämpö imeytyy maaperään ja vesistöihin, ja tämä ruokkii entisestään lämpötilan kasvua.

Aikaistuvat keväät tarkoittavat sitä, että myös kesäiset lämpöjaksot alkavat aikaisemmin.

Helpolta ei näytä aikaistuva kevät allergioista kärsiville.

– Siitepölykausi alkaa aikaisemmin ja kestää pidempään.

Myös hieno ominaisuus uhkaa kadota. Suomalainen on voinut aiemmin ylpeillä neljällä vuodenajalla.

– Tulevaisuudessa voi käydä yhä useampana vuonna niin, että etelässä on enää kolme vuodenaikaa. Kun vuosisata tästä etenee, tämä alkaa yleistyä.