Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Suomalaiset eivät halua puhua kuolemasta: "Kiertoilmauksia käyttää lähes joka toinen"

Viidennes yli 60-vuotiaista kokee kuolema-aiheen vaikeaksi.
Viidennes yli 60-vuotiaista kokee kuolema-aiheen vaikeaksi. Shutterstock
Julkaistu 31.05.2017 16:39

MTV LIFESTYLE

Kuolemaan varautuminen ei ole suomalaisten suosituimpia puheenaiheita, paljastaa Kalevan tutkimus.

Joka neljäs suomalainen välttelee kuolema-aihetta aktiivisesti. Yli 60-vuotiaistakin viidennes kokee aiheen vaikeaksi. Omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on miettinyt vain 37 prosenttia kansalaisista.

Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Suurin osa suomalaisista ei puhu kuolemasta kuolemana, vaan muilla ilmaisuilla. Erityisen hankalalta sana tuntuu nuorista aikuisista. Käytetyt kiertoilmaukset ovat enimmäkseen hyvin korrekteja. Harva suosii humoristisia ilmaisuja, kuten 'lusikan nurkkaan heittämistä'. Tulokset ilmenevät henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1515 suomalaista.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan maaliskuussa 2017 teettämästä tutkimuksesta selviää, että omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on suomalaisista miettinyt vain 37 prosenttia. Kaksi kolmesta hautajaisiaan pohtineista on kertonut kaavailuistaan läheiselleen. Naiset ovat tässä merkittävästi miehiä valveutuneempia. Heistä 42 prosenttia on miettinyt asiaa. Miehistä vain kolmannes on miettinyt hautajaisiaan.

"Suru saatetaan kokea nolostuttavaksi"

Suomessa kuolee tilastojen mukaan vuosittain noin 50 000 ihmistä, joista viidennes on työikäisiä. Kuolemasta puhuminen on kuitenkin jollain tavoin tabu. Joka neljäs välttelee kuolemaan varautumisesta puhumista. Yli 60-vuotiaistakin joka viides kokee aiheen vaikeaksi.

– Kuolema on suomalaisille nykyään vähän vieras. Harva on nähnyt ruumiin, ja suru saatetaan kokea jopa nolostuttavaksi tunteeksi. Tämän kehityskulun juuret ovat kaupungistumisessa ja terveydenhoidon kehittymisessä. Kaupungistuminen on tuonut konkreettista välimatkaa perheenjäsenten välille ja pirstaloinut yhteisöjä, joihin kukin kuuluu. Aiemmin kuolemaa tehtiin ja kuoltiin omaisten läsnä ollessa, nykyään tapahtumapaikka on entistä useammin sairaalassa. 1950-luku oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin useimmat vainajat kuolivat Suomessa sairaaloissa, kertoo toimitusjohtaja henkivakuutusyhtiö Kalevan tiedotteessa.

Timo Laitinen 

Laitisen mukaan ilmiö ei ole suomalainen, vaan länsimainen.

– Toisen maailmansodan traumat vaikuttivat tähänkin asiaan. Suomen tapauksessa talvi- ja jatkosota. Moni rintamalla ollut ei kyennyt tai halunnut käsitellä asiaa lainkaan. Kuolemista vaiettiin ja se vaikuttaa yhä tavassamme puhua kuolemasta, Laitinen lisää.

Kuolemasta puhutaan kiertoilmauksin

Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Tutkimus paljastaa, että suomalaisille tavanomaista puhua kiertoilmauksin. Vain neljännes puhuu kuolemasta kuolemana. Luonnollisimmin kuolemasta puhumiseen suhtautuvat yli 60-vuotiaat. Heistä 83 prosenttia puhuu vähintäänkin useimmiten kuolemasta sen oikealla nimellä.

– Kun kuolemaa ei haluta kutsua kuolemaksi, useimmat sanovat ”mennä tai lähteä pois”, ”poistua keskuudestamme”, ”on poissa” tai ”kun ei enää ole”. Kiertoilmauksia käyttää lähes joka toinen. Seuraava kansansuosikki on ”nukkua pois”, jota suosii joka neljäs. Menehtyä-sanaa suosii yllättävän harva, vain joka kymmenes.

– Kaiken kaikkiaan suomalaisten kuolemasta käyttämät kiertoilmaukset ovat hyvin korrekteja. Humoristiset, kuten veivin heittäminen, lusikan nurkkaan heittäminen tai tyhjän potkaiseminen kuuluvat harvojen sanavarastoon, Laitinen kertoo.

Lähde: Henkivakuutusyhtiö Kaleva

***

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lisää aiheesta:

Kyselytutkimus paljastaa: Rahasta puhuminen on suomalaisille epämukavaa – "Ei historiallisesti ole ollut sopivaa"Tätä sairautta suomalaiset pelkäävät kaikista eniten – eikä huoli ole aiheetonKysely: Yli kolmannes suomalaisista pitää sulkutoimia liian löysinä – "Suomessa ei ole tapana elää täysillä"Joka kolmas nuori on harkinnut vakavasti itsemurhaa, moni ei hae apua ajatuksiinsa – tunnista hälyttävät merkit ja puutu asiaan”Kuolema-doula” auttaa ihmisiä suunnittelemaan lähtönsä: "Moni kuvittelee, että työni on synkkää"Suomalaisilta täystyrmäys hautajaisten live-videointiin sosiaaliseen mediaan – myös "peukutus" surunvalitteluna saa risuja
Lifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle
  • 18:58
    Sähköautot

    Tämä on sähköautojen "Akilleen kantapää" talvisin – "Tulee aika monelle yllätyksenä"

  • 16:15
    Pasta

    Kuinka paljon on yksi annos pastaa? Näin mittaat!

  • 14:47
    Romutuspalkkio

    Romutuspalkkio uuden auton hankintaan? Laki astuu voimaan vuoden alusta

  • 13:41
    Takaisinvedot

    Omistatko tällaisen pyörän pumpun? Älä käytä enää!

  • 11:03
    Linnan juhlat

    Karjalanpiirakoita, muikkukukkoa ja omenalörtsyjä – Linnan juhlien tarjoilut julki!