Suomalaiset arvostavat ammatillista järjestäytymistä

Selvästi suurin osa suomalaisista näyttää pitävän ammatillista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. SAK:n TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan 89 prosenttia kansalaisista pitää järjestäytymistä joko melko tai erittäin tarpeellisena. Puolet vastanneista on sitä mieltä, että järjestäytyminen on erittäin tarpeellista.

Mielipiteet ovat jossain määrin muuttuneet viimevuotisista. Järjestäytymistä erittäin tarpeellisena pitävien osuus on noussut aiemmasta. SAK:n jäsenten keskuudesta ei juuri löytynyt sellaisia, jotka olisivat pitäneet järjestäytymistä tarpeettomana.

Tutkimus paljastaa, että kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien usko järjestäytymiseen on lisääntynyt selvästi kuluneen vuoden aikana. Myös nuorten aikuisten usko järjestäytymisen tarpeellisuuteen on lisääntynyt johdonmukaisesti vuodesta 2007.

Työttömyysraha ja palkkaturva painavat vaa'assa

Mikä sitten on tärkein peruste liittyä ammattiliittoon? Kaksi tekijää nousi ylitse muiden: palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva.

Parhaasta sopimusmuodosta ei tullut yksimielistä näkemystä. 38 prosenttia vastaajista pitää liittokohtaista ratkaisua parhaana. Raamittavan kokonaisratkaisun kannalla on 32 prosenttia. Runsas viidennes pitää työpaikka- tai yrityskohtaista ratkaisua parhaana.

Tutkimuksen mukaan palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu aiempaa vähemmän vaatimuksia. 63 prosenttia vastaajista pitää työmarkkinaratkaisussa tärkeimpänä tavoitteena työllisyyden parantamista. Tämän jälkeen esiin tulevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen.

61 prosenttia vastaajista torjuu ajatuksen, että yritykset palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnisteluista, joita he tekevät yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Runsas puolet vastaajista on tyytyväinen ay-liikkeen valtaan.

Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis-huhtikuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1092. Tulosten luottamusväli on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat