Suomalaiset ahkeroivat opintiellä

Lisääntyvä koulutus merkitsee sitä, että töihin mennään entistä vanhempina. Vuonna 1970 puolet 18-vuotiaista kuului työvoimaan, vuonna 1995 vasta 21-vuotiaiden ikäluokasta puolet oli joko töissä tai työttöminä.

Toisaalta elämänvaiheiden ero on hämärtynyt aiempaan verrattuna ja opinnoista työelämään siirrytään asteittain. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista yli joka neljäs on myös töissä ympäri vuoden. Toisaalta pysyvä työpaikka löytyy yleensä vasta pari vuotta valmistumisen jälkeen ja vastavalmistuneet käyvät ensin läpi lyhyitä työrupeamia, työttömyyskausia ja opiskelujaksoja

Esiopetus ja päiväkotihoito yleisintä korkean koulutustason alueilla

Alle peruskouluikäisten opetukseen Suomessa panostetaan huomattavasti vähemmän kuin missään muussa EU-maassa. Vuonna 1996 3-6-vuotiaista lapsista 46 prosenttia oli esiopetuksessa tai siihen rinnastettavassa päivähoidossa.

Yleisintä esiopetus tai päiväkotihoito on Ahvenanmaalla sekä etelän suurissa kaupungeissa, joissa vanhempien koulutustaso on korkea. Vähiten esiopetusta annetaan Etelä-Pohjanmaalla, jossa myös aikuiset ovat heikosti koulutettuja.

Uudellamaalla esiopetusta saaviksi tilastoitiin 60 prosenttia ja Ahvenanmaalla 62 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain 22 prosenttia 3-6-vuotiaista.

Korkeakoulu työllistää vielä ammattikorkeaa paremmin

Tilastot kertovat jälleen siitä, että työttömyysaste on suoraan verrannollinen koulutustasoon. Vuonna 1993 valmistuneista tohtoreista tai lisensiaateista oli kahden vuoden kuluttua työttöminä vain kolme prosenttia, samana vuonna ammattikoulun päättäneistä taas 25 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan ammattikorkeakoulun käyminenkään ei vielä työllistä yhtä tehokkaasti kuin korkeakoulututkinto. Esimerkiksi teknisellä alalla ammattikorkeasta hiljattain valmistuneiden työttömyysaste oli 1996 liki kolminkertainen tuoreisiin diplomi-insinööreihin verrattuna. Vuosina 1995-96 valmistuneista ammattikorkeainsinööreistä oli työttöminä 17 prosenttia, diplomi-insinööreistä vain kuusi prosenttia.

Vertailua ei kuitenkaan pidetä vielä luotettavana, koska ammattikorkeakoulu-uudistus on vasta siirtymävaiheessa. Vanhempien koulutustaso vaikuttaa yhä selvästi lasten koulutuksen pituuteen ja samaten heidän työllistymiseensä. Myös ammattikorkeat ovat ainakin alkuvaiheessa kiinnostaneet akateemisesti koulutettujen vanhempien jälkikasvua vähemmän kuin perinteiset yliopistot.

Kaupungit vetävät koulutettuja

Tilastoissa näkyy myös se, että maan sisäinen muuttovirta jakautuu koulutustason mukaan: pitkälle koulutetut muuttavat kaupunkeihin. Vuosina 1990-95 koulutettua väkeä imivät eniten Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat ja menettivät eniten Lapin, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat.
(STT)