Suomalaisen keskimääräinen perintö on vajaat 100 000 euroa. Suuria superperintöjä tulee vuosittain alle 200. Tyypillinen perintö on asunto.
Suomalainen jättää sukulaisilleen kuollessaan yhä enemmän omaisuutta.
Verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen kertoo, että keskimääräisessä kuolinpesässä on yleensä 2 rintaperillistä ja noin 160 000 euroa jaettavia varoja.
– Verottajalla ei ole tilastotietoa siitä, miten paljon suomalainen keskimäärin perii, mutta hallituksen esitysten perusteella perintöverotuksessa käsitelty perintöosuus on noin 80 000 euroa per perillinen.
Tilastokeskuksen tietojen perustella suomalainen omistaa asunnon, jossa asutaan, kesämökin, auton, ehkä veneen ja vähän rahaa.
– Jos mennään korkeampiin varallisuusluokkiin, voisin väittää yleisen elämänkokemukseni perusteella, että siellä on enemmän raha- ja sijoitusvaroja, kuten pörssiosakkeita, jotka sitten jäävät perillisille, Salminen listaa.
"Verottaja pysyttelee perintöriitojen ulkopuolella"
Keskimääräistä selvästi isompia perintöjä jaetaan Suomessa harvakseltaan.
– Vuoden alussa tuli voimaan väliaikainen perintö- ja lahjaverolain muutos, jossa perintö- ja lahjaveroasteikkoon tuli uusi luokka: miljoona euroa ja sen ylittävät varat. Sellaisia tapauksia on vuosittain vajaat 200 – ei siis mitenkään pilvin pimein.
Pienestäkin perinnöstä saadaan yleisen käsityksen mukaan syntymään suuri riita. Verottaja pysyttelee Salmisen mukaan perintöriitojen ulkopuolella.
– Verottaja ei jää näitä riitoja useinkaan seurailemaan. Kaikesta omaisuudesta tehdään perunkirja, ja verotus tapahtuu sen perusteella. Se mitä tapahtuu myöhemmin omaisuuden jaon ja kuolinpesän lopettamistoimien yhteydessä, ei näy kauhean paljon verottajan suuntaan. Perintöverothan määrätään joka tapauksessa, riitelivät ne kuolinpesän osakkaat miten paljon tahansa.
– Jos jako muuttuu riidan tuloksena ja verottaja saa siitä lisätietoa, väärillä tiedoilla toimitettua perintöverotusta oikaistaan, Salminen täsmentää.
