Turun yliopiston oikeustieteen professori Tuulikki Mikkola kertoo, että huonosti ja huolimattomasti tehdyt testamentit aiheuttavat pitkittyneitä kiistoja.
– Asiakirjat saattavat olla epäjohdonmukaisia: esimerkiksi hallinnasta ja omistuksesta voidaan puhua sekaisin saman henkilön kohdalla, jolloin syntyy tulkintaa koskevia riitoja.
Varatuomari Jukka Pakarisen mukaan väärin tehty testamentti kertoo siitä, että on haluttu säästää kustannuksissa. Itse tehdyssä testamentissa voi olla niin suuria virheitä, että testamenttia voi olla mahdotonta panna täytäntöön. Siihen on voinut tulla myös silkkoja erehdyksiä, eikä sen sisältö välttämättä vastaakaan vainajan toiveita.
– Leski saattaa todeta, että eivät he ihan tätä tarkoittaneet. Kyseessä on kuitenkin laillinen testamentti, ja testamentin saa nurin vain oikeusteitse, mikä taas kestää vuosia ja maksaa aivan järjettömästi. Testamentin saa laadittua ammattilaisen kanssa parhaimmillaan 200 eurolla, joten ei sitä hinnan takia kannata jättää tekemättä.
”Järkevä vanhempi lahjoittaa omaisuuttaan lapsilleen jo elinaikanaan”
Asianajaja Mika Talviaro asianajotoimisto Talviarosta kertoo, että suomalaiset perinnönsaajat ovat usein yli 50-vuotiaita, jolloin rahan tarve ei yleensä enää ole akuutti.
– Järkevä vanhempi lahjoittaakin omaisuuttaan lapsilleen jo elinaikanaan, eli silloin kun lapset rahaa eniten tarvitsevat, Talviaro huomauttaa.
Asianajajan ja laamannin Harri Kontturin mukaan oikein tehty testamentti antaa perinnönsaajalle jopa mahdollisuuden verosuunnitteluun. Perinnönsaaja voi esimerkiksi pohtia, haluaako hän kaiken itselleen omistusoikeudella, vai riittääkö hänelle johonkin osaan perintöä pelkkä hallinta- tai käyttöoikeus ja antaako hän mennä jotakin jo suoraan lapsilleen.
– Jos testamenttia ei ole tehty oikein, tällaista mahdollisuutta ei ole.
Suomessa alle 20 000 euron perinnöt ovat verovapaita.