Suomalaismaalivahdit ovat olleet vuosien varrella kovaa valuuttaa NHL:ssä. Veskarituotannon hiipumista on pelätty, mutta tällä kaudella NHL:ssä on nähty lupaavia merkkejä.
Pekka Rinne, Miikka Kiprusoff, Tuukka Rask, Kari Lehtonen, Antti Niemi ja Niklas Bäckström kuuluvat siihen laadukkaaseen joukkoon, joka on vienyt suomalaista maalivahtiosaamista maailmankartalle.
Menossa on sukupolvenvaihdos, josta on odotettu kivuliasta. Alkukauden perusteella suomalaisilla maalivahdeilla on edelleen vankka jalansija NHL:ssä.
Tällä kaudella NHL:ssä on pelannut eniten kanadalaisia (28) ja yhdysvaltalaisia (13) maalivahteja. Suomi jakaa Venäjän kanssa kolmostilan yhdeksällä torjujalla.
Suurin maalivahtikriisi on peruutettu.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Kevin Lankinen pysäyttää Columbus Blue Jacketsin Oliver Bjorkstrandin yrityksen.2021 Getty Images
"Ei tässä sellaista kriisiä ole"
Rinne saattaa pelata viimeistä kauttaan, ja Raskillakin on vuosia enemmän takana kuin edessä. Tarvitaan uusia vastuunkantajia, jotka tilkitsevät Leijonien maalin parhaiden turnauksissa.
Suomalaisittain suurin ilonaihe on Kevin Lankinen, joka on ottanut ykkösmaalivahdin paikan Chicago Blackhawksissa. Hänelle on soviteltu jo jopa vuoden tulokkaan titteliä.
Ville Hussokin on päässyt pelaamaan St. Louis Bluesissa ensimmäiset NHL-ottelunsa.
Pitkän maalivahtivalmentajan uran tehnyt Marko Torenius kävi syksyllä jäillä Lankisen, Korpisalon ja Edmonton Oilersin Mikko Koskisen kanssa. Hän on tyytyväinen suomalaismaalivahtien määrään NHL:ssä.
– Toivotaan, että he vakiinnuttaisivat vielä asemansa, hän huomauttaa.
– Ei tässä sellaista kriisiä ole, mutta edelleen pitää tehdä paljon töitä, että saadaan työnnettyä jätkiä maailman kärkeen.
Kova vaatimustaso
Teini-ikäiset tähdet ovat NHL:ssä harvinaisuuksia ylipäätään, mutta maalivahdin tontille murtautuminen vaatii vielä pidempää pinnaa. Lankinen, 25, on siitä hyvä esimerkki.
– Lankinen on kova tekemään töitä ja tietää oman juttunsa. Hänellä on selkeästi halu kilpailla ja pärjätä.
Torenius muistuttaa, että maalivahdit raivaavat paikkansa NHL:ssä keskimäärin vasta 24-vuotiaana.
– Pelipaikan vaatimustaso on yksinkertaisesti niin kova.
Korpisalossa modernia atleettisuutta
On nostettu usein esille näkökulma, että suomalaiset maalivahtivalmentajat ovat vieneet ulkomaille tietotaitoa, joka on nostanut merkittävästi muiden tasoa. Toreniuksellakin on pitkä kokemus KHL-valmennuksesta.
Hän muistuttaa, että valmennustieto leviää maailmalla paljon nopeammin kuin ennen vanhaan.
– Pelaaminen menee entistä systemaattisempaan suuntaan. Enää ei pysty sanomaan, että onko maalivahti suomalainen, tshekkiläinen tai amerikkalainen.
Yleisesti maalivahtipeliä analysoidaan paljon enemmän kuin takavuosina. Maalivahdit luottavat enemmän todennäköisyyksiin kuin selkärankaansa ja reaktiokykyynsä Dominik Hasekin tapaan.
– Kyllä se Hasekin aikakausi näyttää olevan ohi. Kaikki menee entistä kompaktimmaksi.
Maalivahtien fyysinen vaatimustaso on noussut niin ikään pelin temponkin takia. Maalivahtien keskivartalon lihaksien on oltava armottomassa kunnossa, että ne kestävät pelin rasitukset.
– Tarvitaan pienen alueen terävää liikkumista. Kyllä jossain Korpisalonkin pelaamisessa on sellaista atleettisuutta.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Miten niitä uusia maalivahtilupauksia saataisiin tähtinäyttämölle lisää?
Jääkiekkoliitto havahtui asiaan ottamalla Toreniuksen organisoimaan maalivahtivalmennusta. Se oli tarpeellinen ja konkreettinen kädenojennus osa-alueelle, joka on ollut jo pitkään suomalaisen jääkiekon iso vahvuus.
Toreniuksen mukaan taustalta on tulossa hyvää "maalivahtimassaa".
– Tulemme saamaan entistä kilpailukykyisempiä maalivahteja, vaikka tietysti jotkut ikäluokat ovat parempia kuin toiset.
SM-liigassa on nähty viime vuosina paljon ulkomaalaisia maalivahteja, mikä on jarruttanut suomalaislahjakkuuksien murtautumista aikuisten huipputasolle. Torenius ei näe polussa isoa ongelmaa.
– Se on niin yksilöllistä. Ja on moni maalivahti kivunnut miesten peleihin Mestiksenkin kautta.
