Suolat vertailussa – millaista suolaa kannattaa käyttää ruoanlaitossa?

Kauppojen hyllyillä on nykyään kymmeniä erilaisia suolavaihtoehtoja. Millaista suolaa ruoanlaitossa kannattaa käyttää? Makuja.fi selvitti suolojen terveysvaikutukset!

Suola on natriumin ja kloridin kemiallinen yhdiste. Suola on välttämätön osa ruokavaliota, mutta natriumin liiallinen saanti kohottaa verenpainetta. Suolaa tulisi nauttia suositusten mukaan ja kohtuudella. Aikuisen tulisi saada enintään 5 grammaa suolaa päivässä ruokavaliostaan. Yli 80 prosenttia päivittäisestä suolatarpeesta saadaan piilosuolana erilaisista elintarvikkeista ja erityisen paljon suolaa onkin liha- ja juustovalmisteissa.

Mineraalisuola

Mineraalisuolassa on puolet vähemmän haitallista natriumia kuin muissa suoloissa. Mineraalisuoloja voidaan kuitenkin kritisoida niiden pitkästä valmistusprosessista, ja siitä, että pitkä prosessi kuormittaa ympäristöä. Joidenkin ruoanlaittajien mielestä mineraalisuola ei myöskään maistu yhtä hyvältä, kuin merisuola tai sormisuola. Natriumin vähäisyys on kuitenkin huomattava terveysetu mineraalisuolassa. Verenpaineen kanssa kamppaileville voidaan suositella mineraalisuolaa merisuolan tilalle.

Merisuola

Merisuola sisältää runsaasti erilaisia mineraaleja riippuen siitä, mistä päin maailmaa se on tuotu. Merisuola on yleisnimitys suolalle, joka on peräisin merivedestä. Yleensä merisuola tuotetaan johdattamalla merivettä suuriin altaisiin, joista aurinko haihduttaa veden pois ja jäljelle jää vain suola.

Merisuolan terveellisyys riippuu pitkälti siitä, onko sitä käsitelty teollisesti tuotannon jälkeen. Joistain suoloista saatetaan poistaa mineraaleja teollisessa valmistusprosessissa, jonka jälkeen mineraalit myydään lääkevalmistajille. Merisuola voi siis olla hyvinkin mineraalipitoinen suola, mutta ei ihan aina. Tarkkaile pakettien tuoteselosteita ja ota selvää suolan tuotantoprosessista ennen ostopäätöstä.

Sormisuola

Sormisuolan ajatellaan olevan kaikkein hienoin osa suolaa, sillä sen valmistuminen tapahtuu ainutlaatuisen luonnonilmiön kautta. Sitä ei voida valmistaa teollisesti. Sormisuolaa kutsutaan myös nimellä suolankukka, fleur de sel.

Suolankukat kristallisoituvat merenpinnalle auringonpaisteen, kevyen tuulenvireen ja oikean ilmankosteuden seurauksena. Kristallisoituneet suolakiteet kerätään talteen käsin. Pienikin muutos sääolosuhteissa saa kiteet sulamaan mereen.

Sormisuolaa suositellaan käytettäväksi valmiin ruoan maustamisessa, sillä sen aromit eivät kestä kovaa kuumennusta. Sormisuola maustaa esimerkiksi salaattikastikkeen ihanasti. Se myös näyttää perinteistä suolasirotinta tyylikkäämmältä pikku kipossa ruokapöydässä.

Himalajan ruususuola

Himalajan suola on puhdasta luonnonsuolaa. Sitä kutsutaan myös nimellä kristallisuola tai ruususuola. Se sisältää erityisen paljon mineraaleja, koska se on muodostunut puhtaasti luonnonolosuhteissa. Se on puhdasta, koska se on muodostunut mannerlaattojen puristuksessa Himalajan vuoristossa kauan ennen teollistumisen aiheuttamia saasteita ja päästöjä. Ruususuola sisältää paljon ihmiselle tärkeitä alkuaineita ja mineraaleja: muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja rautaa.

Nimi ruususuola tulee suolan erityisestä, punertavasta väristä, joka on syntynyt tietyistä mineraaleista, esimerkiksi magnesiumista. Ruusun kanssa suola ei siis varsinaisesti ole tekemisissä. Himalajan suolan väri voi olla myös vastaavasti harmahtava muiden mineraalien korkean pitoisuuden vuoksi.

Jodisuola

Jodi on elimistöllemme välttämätön mikrokivennäisaine, joka säätelee muun muassa kilpirauhasten toimintaa. Jodin saanti ravinnosta riippuu siitä, miten jodipitoisessa maassa ruoka on kasvatettu. Suomessa jodipitoisuus on verrattain pieni, ja siksi ongelma on ratkaistu lisäämällä jodia ruokasuolaan. Jodin saanti on kuitenkin kääntynyt laskuun Suomessa vuodesta 2002 eteenpäin. Tähän on monia syitä, mutta yksi suuri syy on ruokavalion yksipuolistuminen ja valmisruokien runsas kulutus. Valmisruoissa ei yleensä ole käytetty jodipitoista suolaa, vaan tavallista ruokasuolaa.

Erityisesti vegaanien tulisi huolehtia jodin saannistaan. Maatalouseläimille syötetään jodia rehun muodossa, joten lihansyöjät saavat jodia eläinkunnan tuotteista suhteellisen helposti. Suolan saantia ei kuitenkaan tulisi missään tapauksessa lisätä. Sen sijaan kannattaa vaihtaa kaikki muut suolat jodioituun suolaan.

Hyvä, paha suola – katso Studio55.fi-ohjelman keskustelu aiheesta:

Nita Makkonen, nita.makkonen(at)mtv.fi

Lue myös:

    Uusimmat