Suomessa käytetään paljon Pohjois-Euroopan alta tulevaa vuorisuolaa, kertoo suolan maahantuoja.
Suomalaisten suolansaanti on suosituksia korkeammalla tasolla, ja suolaa kertyy ruokavalioon huomaamatta esimerkiksi elintarvikkeiden kautta. Mutta millaista suolaa suomalainen ruokateollisuus käyttää?
– Tuomme Suomeen Tanskassa tuotettua vakuumisuolaa. Raaka‐aineen lyhyt kuljetusmatka ja tasalaatuinen puhtaus ovat raaka‐aineen tuottajan valintakriteerejämme, Suomen suurimman suolan maahantuojan Algol Chemicalsin myyntipäällikkö Jenni-Annika Kaikko kertoo.
Vakuumisuola on vuorisuolaa, joka on peräisin Pohjois‐Euroopan 0,5–5 kilometrin alla olevasta suolakerrostumasta. Suola on peräisin ajalta, jolloin osa mantereesta oli meren peitossa. Maanpinnan noustessa ja veden haihtuessa suolakerrostuma jäi jäljelle.
Suolakerrostuma on kilometrien paksuinen, ja suola irrotetaan siitä porausreiän kautta voimakkaan vesisuihkun avulla.
– Tuottamamme vakuumisuola tulee kerrostumasta, joka sijaitsee noin neljän kilometrin syvyydessä ja on pinta‐alaltaan 3 000 neliömetriä. Suolaa kerrostumassa on arviolta 30 miljardia tonnia, eli sitä riittää useiksi sadoiksi vuosiksi, Mikael Saaby Toft, Market Development & Technical Service Manager Akzo Nobelin suolantuotantolaitokselta kertoo.
Vakuumisuola pumpataan painekattiloihin, jossa painetta ja lämpötilaa vaihtelemalla erotellaan puhdas natriumkloridi. Vakuumisuola on 99,9-prosenttisesti natriumkloridia, kun esimerkiksi meri‐ ja vuorisuolan puhtausaste on 90–98 prosenttia.
– Tämä vakuumisuolan puhtaus on juuri se syy, miksi elintarviketeollisuus suosii vakuumisuolaa. Esimerkiksi trendituotteena markkinoidun himalajansuolan punertava väri on peräisin rautaoksideista. Elimistö ei pysty hyödyntämään epäorgaanista rautaa, joten se luokitellaan suolassa vain epäpuhtaudeksi, Jenni‐Annika Kaikko selkeyttää eroja suolalaaduissa.