Suojatarvikemarkkinat ovat kaaoksessa – huoltovarmuusorganisaatiosta kerrotaan, että alalle on pesiytynyt myös järjestäytynyttä rikollisuutta

Suojavarusteiden hankkimiseen 600 miljoonaa euroa lisää – mitä tapahtuu seuraavaksi? 28:12
Näin Huoltovarmuuskeskus kommentoi eilen hallituksen suojavarustuksen hankkimiseen osoitettua 600 miljoonan euron lisärahoitusta.

Suojavarustemarkkinoilla vallitsee villi länsi, ja Suomen hankintoihin Kiinasta liitetään mediassa uusia, outoja piirteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo STT:lle, että liikkeellä on hyvinkin paljon epärehellisiä yrittäjiä.

– Tällä hetkellä on myyjän markkinat. Tämä on se karu tilanne, mikä vallitsee, Varhila sanoo.

Suomen Kuvalehti ja Helsingin Sanomat kertovat, että valtion epäonnistuneen hengityssuojainkaupan taustalta paljastuu outo vyyhti, jossa kauneusyrittäjä Tiina Jylhä riitelee pikavippiyhtiöitä pyörittäneen Onni Sarmasteen kanssa.

Lehtien mukaan juttuun näyttää liittyvän myös suomalainen alamaailma. Varhila ei kommentoi ollenkaan Suomen Kuvalahden ja Helsingin Sanomien uutisia.

– Nämä ovat Huoltovarmuuskeskuksen kysymyksiä. Minä en tiedä näistä mitään, hän sanoo.

Lännen Median mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt suojavarusteista huoltovarmuuskeskukselle hankintaesityksen, jonka kokonaisarvo on yli 30 miljoonaa euroa. Seuraavien Huoltovarmuuskeskuksen tilaamien suojavarustelentokoneellisten on tarkoitus tulla ulkomailta ensi viikolla.

Kertakäyttötuotteet monimutkaisten ketjujen päässä

Kansallisen huoltovarmuusorganisaation terveydenhuoltopoolin puheenjohtaja Aaro Toivonen on seurannut hieman huolestuneena Huoltovarmuuskeskuksen pieleen menneen suojatarvikehankinnan uutisointia ja varautumisesta käytävää keskustelua.

– Tervetuloa kokeilemaan, tulee toisinaan mieleen julkista keskustelua seuratessa, hän sanoo STT:lle.

Toivonen toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin turvallisuus- ja valmiusjohtajana eikä ole ollut tekemisissä Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustehankintojen kanssa.

Suojatarvikemarkkinat ovat hänen mukaansa menneet kaoottisiksi koronapandemian aikana esimerkiksi siksi, että kertakäyttötuotteet tulevat Kaakkois-Aasiasta monimutkaisten ketjujen kautta ja samaan aikaan kotimainen tuotanto on loppunut.

Lisäksi tarvike- ja laitepuolella ei ole samalla tavalla velvoittavaa lainsäädäntöä velvoitevarastoinnista kuin lääkkeiden osalta.

Kotimaassa on vaikuttanut myös sote-uudistuksen pitkittyminen ja palveluiden ulkoistaminen yksityisille.

Järjestäytynyt rikollisuus on löytänyt suojavarustemarkkinoille

Toivosen mukaan on luonnollista, että suojavarustemarkkinoille maailmalla on löytänyt myös järjestäytynyt rikollisuus.

– Kaikkialla, missä markkina aukeaa ja havaitaan, että on kiire ja isoja pääomia liikkeellä, on myös järjestäytynyt rikollisuus.

Tarvikeväärennös vaikuttaa hänen mukaansa olevan hyvä bisnes tällä hetkellä.Suomen mahdollisuudet valvoa koko tavarantoimitusketjua esimerkiksi Kiinasta tilattaessa ovat rajalliset, vaikka hankkijoina on kiinan kielen taitoisia hankinnan asiantuntijoita.

– Jos asiakirjat ovat ihan kunnossa, mutta sitten siellä on joku välissä ja tavara vaihdetaan joksikin toiseksi tavaraksi, eihän sellaista pysty täältä Suomesta valvomaan.

STT ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittanut Huoltovarmuuskeskuksen johtoa kommentoimaan asiaa torstaina.

Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alainen, eikä STT tavoittanut työministeri Tuula Haataista (sd.) tai asiasta vastaavaa virkamiestä kommentoimaan.

Myöskään sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ei vastannut soittopyyntöön.

Lue myös:

    Uusimmat