Sunnuntaiaamuna kello neljä on taas aika siirtää kelloja tunnilla taaksepäin, kun siirrytään takaisin normaaliaikaan eli talviaikaan. Asiantuntijoiden mielestä kellojen siirtäminen kahdesti vuodessa on täysin turhaa puuhaa ja siitä kannattaisi luopua.
– Kaikki kellon siirrot haittaavat ainakin jonkin verran ihmisiä. Tämä syksyinenkään siirto ei ole hyvä asia, mutta kuitenkin helpompi kuin se keväinen, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen.
Kesäaika käytössä:
-Pohjois-Amerikka
- Etelä-Amerikka
- Eurooppa
- Lähi-itä
Ei kesäaikaa:
- Islanti
- Australia
- Kaukoitä
- Keski-Afrikka
- Venäjä (luopui 2014)
Vaikka keväinen kellon siirtäminen on terveydelle vaarallisempaa, ei syksyinenkään ole hyväksi.
– Kyllä tästä syksyisestäkin kellojen siirrosta on osoitettu yhdessä saksalaisessa tutkimuksessa, että ne henkilöt, joilla oli aiemmin ollut sydäninfarkti, niin uuden sydäninfarktin riski oli kohonnut viikon ajan tänä kellojen siirtämisen jälkeen. Myös yksi kroatialainen tutkimus havaitsi samaa, kertoo Partonen.
Sisäinen kello jää jälkeen
Vaikkei olisi sydänvaivoja, talviaikaan siirtyminen voi silti tuntua vaikealta.
Kesäajan hyödyt:
- energiansäästö
- liikenneturvallisuus, kun valoisaa työajan päättyessä
- omaisuusrikokset vähenevät, koska pimeä suosii niitä
Kesäajan haitat:
- väsymys ja vireystilan lasku
- sydänkohtausriski kasvaa, kun aika vaihtuu
- ongelmat tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä ajan vaihtuessa
- kotieläimet kuten lehmät eivät muuta aikatauluaan
– Ihmisen sisäinen kello jää aina jälkeen ulkoisen aikataulun nopeissa muutoksissa. Kestää muutamia vuorokausia ennen kuin elimistö taas tottuu siihen uuteen aikatauluun, sanoo Partonen.
– Varmaan suurin joukko ihmisistä huomaa sen väsymyksessä ja nukkumisaikataulun muutoksessa. Kaamosoireileville sekä syksyinen että keväinen kellojen siirtäminen korostavat nukkumisen, syömisen ja mielialan muutoksia, mitä heillä on.
Kannattaa nukkua ylimääräinen tunti
Partonen neuvoo käyttämään ylimääräisen tunnin nukkumiseen.
– Ainakin niiden ihmisten, joilla on univelkaa, kannattaisi käyttää yksi ylimääräinen tunti nukkumiseen. Univelka ylläpitää väsymyksen tunnetta ja nukkumisaikataulujen vaihtelua ja sitä kautta huonoa yöunta ja väsymystä päivisin.
Univelan kuittaamisella saataisiin Partosen mukaan paljon hyötyjä aikaan.
– Lisäksi kannattaa tarkistaa, mihin aikaan maanantaiaamuna pitää herätä ja käydä sunnuntai-iltana riittävän ajoissa nukkumaan. Säännöllinen nukkuminen, että turvaa riittävän yöunen itselleen, on pitkän päälle hyvä ratkaisu, neuvoo Partonen.
Haitat suurempia kuin hyödyt
Tutkimusprofessorin mielestä ainoa oikea johtopäätös on se, että kellojen siirtelystä pitäisi luopua kokonaan.
EU-maissa siirto perustuu direktiiviin, jossa määrätään, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat noudattamaan samaa päivämäärää kellojen siirtämisessä.
– Direktiivi ei lainkaan perustele, miksi niin tehdään. Näyttö on siihen suuntaan, että mitään hyötyä kesäajan käytöstä ei ole todettu olevan, mutta haittoja on osoitettu useammassakin tutkimuksessa. Haitat ovat selkeästi hyötyjä suuremmat ja silloin kannattaa tällaisesta kesäajan käytöstä luopua kokonaan. Miksi noudatetaan tapaa, josta ei ole mitään hyötyä ja jolle ei ole mitään tukevia perusteita, kysyy Partonen.
Ainakaan toistaiseksi EU:ssa ei suunnitella kesäajasta luopumista.