Sukupolvenvaihdoksien verotus Suomessa ankaraa

Tämä ilmenee tilintarkastusyhtiö PricewaterhouseCoopersin tutkimuksesta, joka julkistettiin tänään Helsingissä. Sen mukaan verotuksen taso oli Suomessa viidenneksi korkein. Edelle menevät vain Norja, Kreikka, Ranska ja Hollanti.

Tutkimuksessa vertailtiin yhden esimerkkitapauksen avulla lahja- ja perintöverotuksen sekä luovutusvoittoverotuksen tasoa EU-maissa sekä Norjassa ja Sveitsissä. Lisäksi selvitettiin, onko maissa yleisesti käytössä olevia verosuunnittelumahdollisuuksia, joilla veron määrää voidaan olennaisesti vähentää. -Tällä tavoin päästiin kiinni asian ytimeen eli siihen, miten paljon veroja yritykset eri maissa konkreettisesti todella maksavat, veroasiantuntija Ola Saarinen PricewaterhouseCoopersilta sanoo.

Selvitys julkistettiin Helsingissä Perheyritysten liiton maailmankongressin yhteydessä.

EU-maissa ei yhtenäistä linjaa

Selvityksen esimerkkitapauksena oli varsin tyypillinen eurooppalainen perheyritys, jonka oma pääoma oli 20 miljoonaa euroa ja osakkeiden käypä arvo 30 miljoonaa euroa.

Oletuksena oli, että toinen perheen vanhemmista omistaa kaikki osakkeet ja haluaa luovuttaa ne lapsilleen. Suomessa veron määrä asettui 11 prosenttiin yrityksen nettovarallisuudesta, kun esimerkiksi Sveitsissä, Portugalissa, Belgiassa, Italiassa ja Luxemburgissa sukupolvenvaihdoksen voi hoitaa käytännössä täysin ilman ylimääräistä verorasitusta. Nollaverotukseen tai hyvin matalaan verotasoon päästiin yli puolessa tutkituista maista.

Saarinen toteaa, että eri maiden verotuskäytännöt ovat syntyneet erilaisista historiallisista syistä ja poliittisten kompromissien tuloksena. Taustalta ei löydy mitään yhtenäistä linjaa, ja osin käytössä on varsin eksoottisiakin ratkaisuja. -Esimerkiksi Sveitsissä veron voi välttää muuttamalla toiseen kantoniin ja Belgiassa lahjakirjan laatiminen muualla kuin Belgiassa voi poistaa veron kokonaan, hän huomauttaa.

Suomessa haetaan verotusarvon huojennusta

Tärkeä kysymys

Periaatteessa perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista pidetään tärkeänä kaikissa EU-maissa, sillä niiden merkitys muun muassa työllisyyden ylläpitäjinä on hyvin tiedossa.

Sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verotus taas koetaan perheyrityksissä toiminnan jatkamisen suurimmaksi uhaksi. -Suomessa pitäisi seuraavien 5-10 vuoden aikana toteuttaa jopa 80 000 sukupolvenvaihdosta, mutta nyt niitä lykätään verotuksen hankaluuden vuoksi, Suomen perheyritysten liiton neuvottelukuntaa johtava toimitusjohtaja Magnus Bargum sanoo.

Ongelmaa voidaan toki kiertää monilla laillisilla mutta monimutkaisilla järjestelyillä, esimerkiksi sisäisten kauppojen, yrityksen lunastusten tai hyvissä ajoin suunniteltujen lahjoitusten avulla.

Suomessa elinkeinoelämä on jo pitemmän aikaa ajanut yritysten verotusarvon huojentamista. Bargum huomauttaa, että sen toteuttamisen jälkeenkin sukupolvenvaihdoksissa maksetut verot pysyisivät Suomessa eurooppalaisittain vähintään kohtuullisella tasolla.

Esityksen mukaan perintö- ja lahjaverotukseen tulisi ulottaa mahdollisimman pian sama käytäntö kuin varallisuusverotuksessa, jossa perheyrityksen omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyksin vain 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta. -Esimerkiksi Ruotsissa näyttää olevan käytössä suunnilleen tällainen malli, Bargum huomautti.

Hanke näyttää pikkuhiljaa etenevän, sillä esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunta asettui äskettäin käydyn suosiolahjakeskustelun yhteydessä sille kannalle, että sukupolvenvaihdosten verotuksessa pitäisi mennä itse asiaan ja katsoa juuri arvostuksia.

Nyt verohuojennukset on meillä rajattu tiukasti yksityishenkilöiden välisiin transaktioihin eikä niitä voi saada, jos yhtiö ostaa omia osakkeitaan. Käytännössä tämä on kuitenkin ainoa tapa toteuttaa sukupolvenvaihdos silloin, kun osa perillisistä jatkaa yritystoimintaa ja toiset saavat vastineeksi rahaa.

(MTV3-STT)