Suhonen: Gallup-uutisointi ja raportointi puutteellista

Vastaavaan tulokseen saattaa päätyä maallikkokin vertaamalla kahta viime viikkoina tehtyä ydinvoima-gallupia. Ero lisäydinvoiman vastustajien määrässä oli tutkimuksien kesken peräti 15 prosenttiyksikköä. -Noin tuntuvaa eroa voi pitää poikkeuksellisen suurena, linjaa pitkään mielipidemittauksia seurannut ja itsekin tehnyt Suhonen.

Suomen Gallupin SAK:lle tekemän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista katsoo, että hallituksen ja sitten eduskunnan pitäisi hyväksyä 5. ydinvoimalan lupahakemus. Uutta ydinvoimalaa vastusti 33 prosenttia vastanneista, kun taas 28 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Sen sijaan Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä lisäydinvoimaa kannatti 45 prosenttia ja vastusti 48 prosenttia vastanneista. Vain 7 prosenttia vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Vaikka erot ovat noin suuret, molemmat mielipidekyselyt tehtiin samaan aikaan viime vuoden lopulla. -Gallupeihin liittyy myös muita epävarmuustekijöitä kuin virhemarginaali. Nämä epävarmuudet ovat yleensä aina suurempia kuin virhemarginaali, joten ne pitäisi tuoda raporteissa ja uutisoinnissa esiin, Suhonen painottaa. -Suomessa media joko ei osaa tai ei halua ottaa näitä epävarmuuksia huomioon uutisissa, professori kritisoi.

Edeltävät kysymykset johdattelevat

Kahden ydinvoimagallupin kysymykset olivat Suhosen mukaan erilaisia ensinnäkin siinä, että Taloustutkimuksen kyselyssä vastaajille ei tarjottu "en osaa sanoa" -vaihtoehtoa. Suomen Gallup sen sijaan tarjosi sen esiin vaihtoehtona. - Jo tästä tulee aikamoinen ero. Se selittää osan tuloksen eroavaisuuksista.

Suhosen mukaan tärkeää gallupeissa oli niin ikään se, minkä muiden kysymysten yhteydessä kantaa ydinvoimaan kysyttiin. -SAK:n tilaaman gallupin kysymyssarjassa oli ennen lisäydinvoiman arviointia useita muita kysymyksiä. Niissä oli monia seikkoja, jotka rakensivat sellaista mielikuvaa joka johdatteli myönteiseen ydinvoimakantaan, Suhonen väittää.

Hänen mukaansa SAK:n tilaama kysely lähti ensinnäkin suoraan arviosta, että energian tarve on joka tapauksessa kasvamassa. -Jos tämä on fakta, sen mainitseminen vastaajalle pohjatiedoksi oli perusteltua. Tässä tapauksessa on vain kyseenalaista, onko tuo fakta vai ei - siitä ei olla yksimielisiä. Kysymyksenasettelu oli ilman muuta johdattelua, professori alleviivaa.

Lisäksi SAK:n gallupin ydinvoimakantaa edeltävät kysymykset viittasivat energiaratkaisun monipuolisuuteen, epävarmuuteen ja hintaan. -Nämä eivät olleet sellaisinaan kovin pahoja seikkoja. Ne kuitenkin loivat ydinvoimakysymykselle kehystä, jonka jälkeen siihen oli helpompi vastata myönteisesti. -Tutkijoiden parissa on yleisesti tiedossa, että lomakekonteksti (asiayhteys) ja se, mitä kysytään, ohjaa aina tulevien kysymysten vastauksia. Tämän pitäisi kyllä olla myös raporttien tekijöiden tiedossa. Lisäksi tiedotusvälineiden olisi otettava se huomioon uutisoinnissa, Suhonen korostaa.

Vaikuttaako aineiston keruutapa?

Pertti Suhosen mukaan suuri yleisö saa vain harvoin tietää, millä tavoin kyselyjen mielipiteet on koottu. -Esimerkiksi SAK:n nyt tilaaman gallupin mielipiteet koottiin gallupkanava-systeemillä. Siinä ihmisten kotiin on viety modeemiyhteys, ja Suomen Gallup kyselee tietokoneitse erilaisia asioita. Ei ole ainakaan itsestään selvää, ettei aineiston keruun tapa vaikuttaisi tuloksiin. Ovatko ne, jotka eivät halua lähteä mukaan tällaisiin kyselyihin erilaisia kuin ne, jotka mukaan lähtevät, professori kysyy.

Mikäli tuollaisia eroja löytyy, otoksen edustavuuden voi ehkä kyseenalaistaa. Näin on siitä huolimatta, että Suomessa kyselyotokseen valitaan huolella väestöä eri puolilta maata, eri ikä- ja sosiaaliryhmistä sekä molemmista sukupuolista.

Gallup-uutisten merkitystä ei esimerkiksi ydinvoiman osalta ole Suhosen mukaan syytä vähätellä. -Kansanedustajat eivät välttämättä kulje ydinvoimakannassaan gallup-tulosten perässä, mutta ne kuitenkin luovat olosuhteet, jossa he joutuvat valintansa tekemään. Gallupit saattavat vaikuttaa joidenkin kohdalla hiukan suuntaan tai toiseen. Ja kun mielipiteet lisäydinvoimasta ovat eduskunnassa aika tasan, tällä voi olla tärkeä merkitys lopputulokseen, Tampereen yliopiston tiedotusopin professori katsoo.

(MTV3-STT)